Globaali menetelmä lukutaidon oppimiseksi: plussat ja miinukset
Lukemaan oppiminen on yksi tärkeimmistä virstanpylväistä jokaisen lapsen elämässä. Lukutaitoa ei kuitenkaan opita yhdessä yössä, vaan se edellyttää pitkää opetus-oppimisprosessia. Auttaakseen lapsiaan lukemaan vanhemmat ja kasvattajat voivat käyttää erilaisia tekniikoita, kuten globaalia lukumenetelmää. Tässä artikkelissa kerromme, mistä globaali lukumenetelmä koostuu.
Menetelmän kehitti belgialainen pedagogi, psykologi ja lääkäri Ovide Decroly. Hän väitti, että lapset voisivat omaksua monia taitoja, kuten oppia lukemaan, globalisoinnin periaatteen pohjalta. Eli analysoimalla ensin kokonaisuutta ja sitten sen jokaista osaa.
Haluatko tietää lisää globaalista lukumenetelmästä? Alla kerromme tarkemmin, mistä se koostuu ja mitkä ovat sen merkittävimmät hyödyt ja haitat.
“Yksi suurimmista ja arvokkaimmista opeista, jonka ihmiset saattoivat saada, oli oppia lukemaan.”
-Anonyymi-
Mistä globaali lukumenetelmä koostuu?
Globaalissa lukumenetelmässa lapset opetetaan visuaalisesti tunnistamaan tiettyjä sanoja, lauseita ja lauseen osia, jotka ovat osa sitä ympäristöä, jossa he kasvavat ja kehittyvät. Tällä tavoin he pikkuhiljaa tutustuvat näihin kieliopillisiin elementteihin ja niiden konkreettiseen merkitykseen, kunnes he hankkivat laajan ja monipuolisen sanavaraston.
Globaalissa menetelmässa lukemaan opetetaankin nimensä mukaisesti kokonaisuudesta alkaen. Toisin sanoen lapset oppivat näistä laajoista yksiköistä (sanoista, lauseista ja lauseen osista) tunnistamaan niiden sisältämiä yksinkertaisia yksiköitä, kuten foneemeja tai tavuja, intuitiivisella ja spontaanilla tavalla.
Globaalin lukumenetelmän hyödyt lukemaan oppimisessa
Kasvatustieteilijä María Inmaculada Rosano Garcían mukaan globaalin lukumenetelmän hyödyt ovat seuraavat:
- Se toimii kokonaisvaltaisesta ja globaalista näkökulmasta, sillä se kehittää lukemisen lisäksi kirjoitus- ja suullisen ilmaisun taitoa.
- Lapset ovat oman oppimisensa päähenkilöitä ja heillä on aktiivinen rooli koko prosessin ajan.
- Menetelmä opettaa lukemaan käytännöllisellä tavalla systematisoituja oppitunteja välttäen.
- Lukemaan oppiminen tapahtuu nopeasti ja takaa hyvän luetun ymmärtämisen. Tuloksia voi nähdä jo heti alussa.
- Lukeminen tapahtuu pelien ja leikkien kautta, mikä on lapsille erittäin motivoivaa.
- Oppiminen perustuu toistoon.
- Se helpottaa oikeinkirjoituksen oppimista.
- Lapset voivat analysoida tietämystään tavuista niin, että he voivat luoda niistä uusia sanoja, lauseita ja lauseen osia.
- He voivat oppia lukemaan aiemmin kuin muilla, perinteisemmillä menetelmillä.
Kuten kaikissa opetusmenetelmissä, tässäkin menetelmässä on hyötyjen lisäksi myös haittoja, jotka on syytä mainita.
Globaalin lukumenetelmän haitat
Globaalin lukumenetelmän haittoja ovat muun muassa seuraavat:
- Opetuksesta vastaavalla henkilöllä tulee olla laaja koulutus (lasten) kehityspsykologiasta sekä oppimispsykologiasta.
- Kasvattajien on annettava jokaiselle lapselle yksilöllistä huomiota, mitä on vaikea saavuttaa tavallisessa luokkahuoneessa.
- Lukutaidon täydellinen oppiminen on pitkä ja laaja prosessi.
- Se vaatii paljon vaivannäköä ja sitoutumista sekä opettajilta että perheeltä, jotka joutuvat vastaamaan lukutaidon oppimiseen tarvittavasta stimulaatiosta.
- Opettajien tulee käyttää erilaisia opetusmateriaaleja ja heillä tulee olla riittävästi tilaa niiden säilyttämiseen ja käyttämiseen luokkahuoneessa.
“‘Jos lapsi ei opi tavalla jolla opetamme, meidän tulisi kenties opettaa tavalla jolla hän oppii.”
-Ignacio Estrada-
Onko globaali lukumenetelmä paras tapa oppia lukemaan?
Ei ole olemassa yhtä täysin ideaalista menetelmää opettaa lasta lukemaan. Globaali lukumenetelmä, riippumatta sen hyödyistä ja haitoista, voi olla erittäin tehokas joillekin lapsille, mutta ei toisille.
Siksi on erittäin tärkeää mukauttaa opetusmenetelmä lasten piirteisiin ja tarpeisiin sekä kannustaa heitä koko prosessin ajan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Rosano-García, M. I. (2011). El método de lecto-escritura global. Revista Digital. Innovación y experiencias educativas, Nº39, 19.
- Trilleras G, I. P. (2022). Lectura global como práctica pedagógica que promueve la interpretación lectora en los estudiantes de tercero de primaria de la I. E SAZA.
- Borja, L. – Ludeira, L. (2015). Influencia del método global en los procesos de lectura, en los niños de educación básica primaria.
- Cárdenas G, N. – García V, E. (1982) La importancia de los ejercicios de maduración en el proceso de lectura y escritura en el método global de análisis estructural.