Arvosanat eivät määritä lapsen menestystä

Palkitsetko tai rankaisetko lasta hänen arvosanojensa perusteella? Ennen kuin teet näin, pohdi, mitä nämä numerot todella edustavat.
Arvosanat eivät määritä lapsen menestystä

Viimeisin päivitys: 11 heinäkuu, 2021

Lapsi saa jokaisen lukukauden jälkeen käteensä pelätyn todistuksen arvosanoineen. Todistuksen numerot kertovat näennäisesti siitä, onko lapsi kyvykäs ja älykäs ja tuleeko hän menestymään tulevaisuudessa. Tosiasiassa arvosanat eivät määritä lapsen menestystä tai mittaa hänen ihmisyyttään.

Mihin arvosanat perustuvat?

Arvosanojen ajatellaan kertovan lapsen taidoista ja älykkyydestä ja edustavan vaivannäköä, asioihin perehtyneisyyttä sekä oppimishalukkuutta ja -kykyä. Aikuiset saattavat päätellä tämän numeerisen datan perusteella, onko lapsi kyvykäs ja pätevä ja tuleeko hän menestymään tulevaisuudessa. Vanhemmat tuntevat ylpeyttä, häpeää, suuttumusta ja tyytyväisyyttä lapsen arvosanojen mukaan ja saattavat palkita tai rangaista lasta niiden perusteella. Voidaanko pelkistä yksittäisistä arvosanoista kuitenkaan vetää suuria johtopäätöksiä?

Arvosana perustuu yhteen tai useampaan koesuoritukseen. Kokeet eivät pysty kattamaan käytännön tasolla tapahtunutta oppimista, minkä lisäksi niillä arvioidaan ensisijaisesti sitä, mitä lapsi muistaa. Näin ollen lapsi, joka pystyy oppimaan ulkoa paljon asioita ja kirjaamaan ne virheettömästi koepaperiin, saa kokeesta korkean arvosanan. Tämä ei välttämättä vaadi sitä, että lapsi ymmärtäisi täysin lukemansa tai muistaisi sen vielä koetta seuraavana päivänä.

Kokeet eivät siis välttämättä arvioi lapsen todellista ymmärrystä kyseisestä aiheesta tai sitä, millaista oppimista lapsella on oppiaineessa tapahtunut. Ne eivät myöskään ota huomioon lapsen tekemää työtä, motivaatiota tai asennetta aihetta kohtaan. Kokeet arvioivat ainoastaan spesifistä ja konkreettista tulosta, jättämällä muun prosessin huomiotta. Kokeet eivät myöskään huomioi lasten välisiä yksilöllisiä eroavaisuuksia, vaan perinteisessä koemallissa jokaisen lapsen täytyy sopia samaan muottiin.

Arvosanat eivät määritä lapsen menestystä

Arvosanat eivät määritä lapsen menestystä

Arvosanat eivät siis määritä lapsen menestystä, eivätkä ne ole aina luotettavia mittareita mittaamaan älykkyyttä, taitoja tai asenteita. Lapsi voi olla hyvinkin kyvykäs, utelias, taitava ja osaava, vaikka nämä ominaisuudet eivät heijastuisikaan koetuloksiin. Elämässä kykyä muistaa asioita ulkoa tarvitaan melko vähän, kun taas muut kyvyt ja piirteet, kuten sosiaaliset taidot, luovuus ja itseluottamus ovat tärkeitä asioita.

Mitä tulee myöhempään elämään ja aikuisuuteen, lasten sovittaminen yhteen ja samaan muottiin voi olla jopa haitallista. On esimerkiksi nähty, että heikommin koulussa menestyneillä lapsilla on tiettyjä ominaisuuksia, jotka ovat hyödyksi yrittäjille. Koulun palkitessa muottiin sopivia lapsia, elämä saattaa palkita tulevaisuudessa heitä, jotka ottavat riskejä.

Mitä tulee lapsen koulutukseen, tärkeintä on keskittyä prosessiin pelkän tulosten tuijottamisen sijaan. Vanhempien ja opettajien on tärkeää opettaa lapselle sinnikkyyttä, kriittistä ajattelua ja vastuullisuutta ja tukea hänen uteliaisuuttaan uuden oppimiseen. Tietenkin on tärkeää kannustaa lasta tekemään koulussa kovasti töitä ja kohtaamaan opiskeluun liittyvät haasteet, mutta on hyvä muistaa, että arvosanat ovat vain numeroita, eivätkä ne määritä lasta ihmisenä.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Heikolla koulumenestyksellä on vain vähäinen suhde älykkyyteen
Äitiyden Ihme
Lue se täällä Äitiyden Ihme
Heikolla koulumenestyksellä on vain vähäinen suhde älykkyyteen

Kouluongelmat yhdistetään usein laiskuuteen ja alhaiseen älykkyyteen, mutta tosiasiassa heikolla koulumenestyksellä on vain vähäinen suhde älykkyyt...



  • Roth, C. (2011). The Entrepreneur Equation: Evaluating the Realities, Risks, and Rewards of Having Your Own Business. BenBella Books.
  • Navas, L., Maicas, G. S., & Germán, M. A. S. (2003). Predicción de las calificaciones de los estudiantes: la capacidad explicativa de la inteligencia general y de la motivación. Revista de psicología general y aplicada: Revista de la Federación Española de Asociaciones de Psicología56(2), 225-237.