Lasten älykkyyden mittaaminen erilaisten testien avulla

28 lokakuu, 2019
Psykometristen testien avulla voidaan arvioida älykkyyttä objektiivisesti. Tässä artikkelissa käsittelemme yleisimmin lasten älykkyyden mittaamiseen käytettäviä testejä.
 

Älykkyysosamäärä kertoo testattavan henkilön yleisten kognitiivisten kykyjen tason suhteessa muuhun väestöön. Psykometriset testit ovat arviointityökaluja, joilla mitataan henkilön psykologisia ominaisuuksia, kuten persoonallisuuspiirteitä, käyttäytymistyylejä ja kognitiivisia kykyjä. Myös lasten älykkyyden mittaaminen onnistuu tällaisten testien avulla, joskin ne tulee yhdistää tyhjentävään arviointiin ja henkilökohtaiseen haastatteluun.

“Näyttää siltä, että älykkyydessä on perustavanlaatuinen tekijä, jonka muuttamisella tai puuttumisella on äärimmäisen tärkeä rooli käytännön elämässä. Tämä tekijä on arvostelu- ja harkintakyky, toisin sanoen maalaisjärki, aloitekyky ja kyky mukautua vallitseviin olosuhteisiin.”

– Alfred Binet

Lasten älykkyyden mittaaminen erilaisten testien avulla

TONI-2: Non-verbaalisen älykkyyden mittaaminen

TONI-2 mittaa henkilön kognitiivista kapasiteettia sen perusteella, kuinka hän pystyy ratkaisemaan ongelmia abstraktien kuvioiden avulla. Testiä voidaan hyödyntää 5-85-vuotiaiden henkilöiden älykkyyden arvioimisessa.

Testin kesto on noin 20 minuuttia, ja se sopii erityisen hyvin pienille lapsille, koska sen suorittaminen ei vaadi kielen käyttöä tai kehittyneitä motorisia taitoja. Asiantuntijat suosittelevat säännöllisten arviointien suorittamista ja testien tulosten vertailua objektiivisella tavalla.

Lasten älykkyyden mittaaminen erilaisten testien avulla

TONI-2-testi voidaan suorittaa kahdella tavalla. Molemmat niistä koostuvat 55 elementistä, joista jokainen on edeltäjäänsä vaikeampi. Testissä koehenkilön on tunnistettava ruudukossa olevien abstraktien kuvien suhde. Tämän lisäksi hänen on valittava ongelman ratkaisu ehdotettujen vaihtoehtojen väliltä ja osoitettava ratkaisua kädellään.

Arvioijien on annettava ohjeet eleitä tai lyhyitä sanallisia ohjeita käyttäen. Arvioija voi esimerkiksi kysyä lapselta, minkä piirroksista on mentävä tiettyyn paikkaan, jolloin lapsen tulee osoittaa mielestään oikeaa kuvaa.

K-BIT: Kaufman Brief älykkyystesti

K-BIT-testi suoritetaan lyhyessä ajassa, vain noin 15-30 minuutissa. Testin tarkoituksena on arvioida 4-90-vuotiaiden henkilöiden verbaalista ja non-verbaalista älykkyyttä. Testi myös mittaa skolastiseen oppimiseen liittyviä verbaalisia kykyjä. Siinä tehdään johtopäätöksiä sanojen tuntemuksen ja verbaalisten konseptien muodostamisen perusteella.

Toisaalta K-BIT-testi arvioi non-verbaalisia kykyjä ja kykyä ratkaista uusia ongelmia. Tämä perustuu tutkittavan kykyyn havaita erilaisia suhteita ja tunnistaa vastaavuuksia.

Testi rakentuu kahdesta osatestistä:

  • Sanastotesti, johon kuuluu 45 sanaston ilmaisemiseen liittyvää ja 37 määritelmiin liittyvää kohtaa.
  • Matriisit, jotka koostuvat 48 non-verbaalisesta elementistä, joihin liittyy sekä kuvaannollisia ärsykkeitä (henkilöitä tai esineitä) että abstrakteja ärsykkeitä (geometrisia muotoja tai symboleita).

WISC-IV: Wechsler Intelligence Scale for Children

WISC-IV on kouluikäisten, 6-16-vuotiaiden lasten yleisen älykkyyden arvioimiseen tarkoitettu menetelmä. Tämä 15 osatestistä – 10 perusosatestistä ja 5 lisäosatestistä – koostuva menetelmä perustuu kokonaisvaltaisen älykkyyden mittaamiseen.

WISC-IV:ssa voidaan laskea koko testin älykkyysosamäärä, joka määrittää henkilön älyllisen kapasiteetin suhteessa hänen ikätovereihinsa. Yleisen älykkyyden jälkeen testi on jaettu kielelliseen päättelyyn, visuaaliseen päättelyyn, työmuistiin ja prosessointinopeuteen.

  • Kielellinen päättely mittaa kielellistä päättelykykyä, ymmärtämistä ja ilmaisua. Mittaus suoritetaan sellaisten tehtävien avulla, jotka vaativat kysymysten kuuntelemista ja suullisten vastausten antamista.
  • Visuaalinen päättely painottaa oivaltavaa päättelyä. Testeissä vaaditaan kykyä huomioidan yksityiskohtia ja visuomotorisia taitoja.
  • Työmuistia mitataan aktiviteeteilla, jotka vaativat tiedon oppimista ja säilyttämistä samalla, kun opittua tietoa käytetään tietyn toiminnon suorittamiseen.
  • Prosessointinopeus keskittyy tehtäviin, jotka vaativat symbolien nopeaa tutkimista ja niitä koskevien päätösten tekemistä.
Lasten älykkyyden mittaaminen erilaisten testien avulla

Mikä testeistä on paras lasten älykkyyden arvioimiseen?

Mitä tulee lasten älykkyyden arvioimiseen, asianmukaisimpana testinä pidetään yleensä WISC-IV-testiä, joka sisältää kattavimman tiedon ja keskittyy tiettyihin älyllisiin kykyihin.

Kuten jo aikaisemmin mainitsimme, älykkyystesteillä mitataan ihmisten älykkyyttä suhteessa toisiinsa, ei niin kutsuttua absoluuttista älykkyyttä. Nykyään älykkyysosamäärä määritellään normaalisti jakautuneeksi, ja sen keskiarvo on 100. Älykkyysosamäärän tulkinta perustuu persentiileihin, jotka siirretään normaalijakaumalle.

Pisteet luokitellaan väestön normaalin jakautumiskäyrän perusteella seuraavasti:

  • 130-145: Erittäin korkea
  • 120-129: Hyvin korkea
  • 110-119: Keskimääräista korkeampi
  • 90-109: Normaali
  • 80-89: Keskimääräistä matalampi
  • 70-79: Hyvin matala
  • Alle 69: Erittäin matala
 
  • Brown, L., Sherbenou, R. J. y Johnsen, S. K. (2009). Toni 2: test de inteligencia no verbal: apreciación de la habilidad cognitiva sin influencia del lenguaje: manual. Madrid: TEA Ediciones.
  • Kaufman, A. S. y Kaufman, N. L. (2004). K-BIT: Test Breve de Inteligencia de Kaufman: Manual. Madrid: TEA Ediciones.
  • Wechsler, D. (2015). WISC-V, Escala de Inteligencia de Wechsler para niños-V: Manual. Madrid: TEA Ediciones.