Kannattaako lapsen palkitseminen hyvistä arvosanoista?

Monet vanhemmat palkitsevat lapsensa tämän saadessa hyviä arvosanoja koulussa. Tällainen käytös ei kuitenkaan ole välttämättä pelkästään positiivista. Tässä artikkelissa esittelemme hyvistä arvosanoista palkitsemisen hyödyt ja haitat.

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Kirjoittanut Equipo Editorial

Viimeisin päivitys: 01 kesäkuuta, 2019

Monet vanhemmat turvautuvat palkitsemisjärjestelmään varmistaakseen lapsensa tekevän töitä koulumenestyksensä eteen. Lapsen palkitseminen hyvistä arvosanoista voi olla sekä hyödyllistä että haitallista.

On tärkeää, että lasta kehutaan ja onnitellaan koulumenestyksestä, mutta häntä ei tulisi lahjoa palkinnoilla. Lapsen ainoa vastuu on opiskelu, ja hänen meriittinsä on tärkeä huomioida, ja häntä tulee tukea hänen epäonnistuessaan. Syinä opiskeluun tulee kuitenkin olla muut seikat kuin vanhempien tarjoama palkinto tai lahja.

Lapsen palkitseminen hyvistä arvosanoista voidaan suorittaa myös muulla tavoin kuin rahaa tai esineitä antamalla. Lapsen menestyessä koulussa tavalla tai toisella, perhe voi esimerkiksi valmistaa yhdessä hyvän illallisen tai lähteä yhdessä elokuviin katsomaan lapsen lempielokuvan.

Hyvistä arvosanoista palkitsemisen hyödyt ja haitat

Lapsen palkitsemiseen on usein parempiakin keinoja kuin rahan tai esineiden antaminen. Kun lapsi opetetaan tekemään töitä saavutustensa eteen, hän tuntee ylpeyttä saavuttaessaan tavoitteensa.

Hyödyt

1. Positiivinen vahvistaminen. Lapsen palkitseminen hyvästä yrityksestä jäätelöllä tai pidennetyllä videopeliajalla on positiivinen tapa. Kannustimen ei välttämättä tarvitse olla materiaa.
2. Välittömät tulokset. Käytöstä voidaan muuttaa nopeasti ja tehokkaasti sekä positiivisen että negatiivisen vahvistamisen kautta. Lapset reagoivat näihin metodeihin tyypillisesti jo nuorella iällä. On kuitenkin varmistettava, että tämä ei ole ainoa tekniikka ohjata lapsen käytöstä ja motivoida tätä, sillä sen teho heikentyy nopeasti.
3. Kuri. Vaikka palkinnot ja rangaistukset voivatkin auttaa kurin ylläpitämisessä ja edistää lapsen hyvää käytöstä, vanhempien ei tule luottaa yksistään tähän metodiin. Se voi toimia hyvin tietyissä tapauksissa, mutta mitä tapahtuu tilanteessa, jossa ei ole käytettävissä palkintoa tai rangaistusta?

Haitat

1. Kurinpidon syyt hämärtyvät. Jos kuria pidetään yllä ainoastaan palkintojen ja kieltojen avulla, lapsi ei ymmärrä kurinpidon todellista arvoa, vaan kuuntelee vanhempaansa ainoastaan saadakseen palkinnon tai välttyäkseen rangaistukselta.
2. Asioiden tavoittelu ainoastaan palkinnon toivossa. Palkinnon saaminen voi olla lapselle tärkeämpää kuin oppiminen. Tämä voi johtaa asioiden ulkoa opetteluun varsinaisen oppimisen sijaan tai jopa koulutehtävissä tai kokeissa huijaamiseen.
3. Palkintoon keskittyminen. Positiivisen ja negatiivisen vahvistamisen haittapuoli on se, että lapsi saattaa unohtaa todellisen tavoitteen ja keskittyä enemmän tulokseen kuin itse tekemiseen ja oppimiseen.

Kannattaako lapsen palkitseminen hyvistä arvosanoista?

Puolesta

• Jos lapselle annetaan lahja, hän oppii, että vaivannäkö ja periksiantamattomuus johtavat hyviin tuloksiin. Parhaassa tapauksessa lahjat pitävät lapsen motivoituneena.
• Jos lapsi päätetään palkita hyvistä arvosanoista, kannattaa arvioida, onko materia paras mahdollinen palkinto. Ehkä onnittelu tai muu huomiointi on parempi vaihtoehto. Lapsi on yleensä hyvin onnellinen, kun hänen kova työnsä ja vaivannäkönsä huomioidaan.
• Vaikka lapsen palkitsemisessa ei olekaan mitään pahaa, parhaassa tapauksessa lapsi ei odota palkintoa työstään. Näin hän ymmärtää palkinnon olevan seuraus kovasta työstä, eikä se ole jotain, mitä kannattaa ja voi odottaa kaikista saavutuksista. On tärkeää, että lapsi oppii ja muistaa kovan työn, pitkäjänteisyyden ja periksiantamattomuuden tärkeyden.
• Palkintoa voidaan käyttää myös kannustimena, kun lapsen motivaatio rakoilee. Lapsen täytyisi kuitenkin oppia työskentelemään ahkerasti päivittäin, eikä ainoastaan, kun hän tietää tulevansa palkituksi aherruksestaan.

Vastaan

• Lapsen täytyy ymmärtää, että opiskelu on hänen velvollisuutensa ja koulumenestys on ensimmäinen askel tulevaisuuden menestykseen. Lapsen ei tule tottua siihen, että hänet palkitaan jokaisesta saavutuksesta.
• Palkinnot voivat olla haitallisia, jos lapsi alkaa uskoa, että hän ansaitsee aina palkinnon opiskelusta, vaikka tosiasiassa opiskelu on hänen velvollisuutensa. Ajan kuluessa lapsi alkaa vaatia entistä enemmän tai parempia palkintoja.
• Lapsi voi ajatella, että palkinto tai lahja on syy siihen, miksi hänen kannattaa opiskella. Hän saattaa odottaa saavansa automaattisesti lahjan jokaisesta saavutuksestaan tai esimerkiksi lukuvuoden päätöksestä. Palkinnot menettävät tehonsa, jos lapsi odottaa niitä kaikissa tapauksissa, arvosanoista riippumatta.
• Palkinnon lupaaminen hyvistä arvosanoista voi olla vahingollista, jos lapsi ei saavutakaan tavoitteitaan ja tuntee epäonnistuneensa.
• Ajan, tuen ja rakkauden antaminen lapselle on parempi ja tehokkaampi tapa kuin palkitseminen. Arvokkain asia, jonka vanhemmat voivat lapselleen antaa, ovat hyvät arvot ja vakaa perusta aikuisuuteen. Materiasta on loppujen lopuksi iloa vain hetken aikaa.

Jokainen lapsi ansaitsee toisinaan jonkinlaisen palkinnon tai lahjan hyvästä koulumenestyksestä. Tärkeää on, että palkinto ei ole ainoa lasta motivoiva asia.