Vauvan kehitysheijasteet eli refleksit

Kirjoittanut ja tarkastanut kasvatuspsykologi María José Roldán.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Ihmisellä on sekä synnynnäisiä että opittuja heijasteita eli refleksejä. Kehitysheijasteet ovat kehittymässä olevan hermoston päätoimintoja ja motorisia vasteita tiettyihin ärsykkeisiin. Ne näkyvät esimerkiksi siinä, kun vauva alkaa imeä suuhunsa laitettua sormea tai sulkee silmänsä kirkkaan valon yllättäessä. Useimmat heijasteet katoavat ensimmäisten 3–6 elinkuukauden aikana, mutta tietyt refleksit, kuten aivastaminen, haukottelu, yskiminen, oksentaminen ja silmien räpyttely, säilyvät ihmisellä läpi elämän.

Vauvan kehitysheijasteet eli refleksit

Tunnetuimpia kehitysheijasteita ovat imemisheijaste ja kävelyheijaste, mutta vauvalla on myös monia muita refleksejä. Alla esittelemme niistä osan.

Imemisheijaste

Imemisheijaste on lapsen selviytymisrefleksi. Se laukeaa, kun hänen suuhunsa laitetaan jotakin, esimerkiksi nänni tai sormi. Vauva alkaa siis automaattisesti imeä saadessaan suuhunsa nännin tai tuttipullon tutin. Liike tapahtuu kahdessa vaiheessa:

1. Vauva asettaa huulensa nännipihan ympärille ja puristaa nänniä kielensä ja kitalakensa välissä.
2. Vauva alkaa imeä, jolloin kieli liikkuu nännipihalta kohti nänniä.

Rytmikäs imemisliike yhdistettynä hengittämiseen ja nielemiseen on suhteellisen monimutkainen tehtävä vastasyntyneelle. Joten vaikka imemisrefleksi onkin automaattinen, ei se välttämättä onnistu kaikilta vastasyntyneiltä. Harjoituksella refleksistä tulee taito, jonka jokainen vauva tulee hallitsemaan hyvin. Vauva tulee käyttämään imemisliikettä paitsi syödäkseen, myös lohduttaakseen itseään.

Etsimisheijaste

Kun vauvan poskea tai suun ympäristöä kosketetaan, hän kääntää päänsä samaan suuntaan ja alkaa etsiä äidin rintaa. Tätä kutsutaan etsimisheijasteeksi. Aluksi vauva kääntää päätään puolelta toiselle, mutta oppii ajan myötä liikuttamaan päätään niin, että pääsee sopivaan imemisasentoon. Etsimisheijaste siis muuttuu ajan kanssa tahdonalaiseksi reaktioksi.

Moron heijaste eli säpsähdysheijaste

Moron heijaste eli säpsähdysheijaste voidaan havaita lapsella heti syntymän jälkeen. Kun vauvan ylävartalon annetaan pudota lyhyen matkaa, tämä levittää ylä- ja alaraajansa sivuille ja saattaa haroa käsillään ilmaa. Saman reaktion voi saada aikaan esimerkiksi yhtäkkinen kova ääni. Usein vauvan ilme muuttuu pelokkaaksi, ja hän saattaa alkaa itkeä. Tätä refleksiä havaitaan lähinnä ensimmäisen elinkuukauden aikana, ja se alkaa kadota jo noin kahden kuukauden jälkeen.

Tarttumisheijaste

Tarttumisheijaste tarkoittaa sitä, että vauva kiertää sormensa tiukasti esineen ympärille, kun hänen kämmentään silitetään. Kyseessä on aluksi ei-tahdonalainen toiminta, joka muuttuu myöhemmin tahdonalaiseksi liikkeeksi. Tarttumisheijaste vaikuttaa käsien lisäksi jalkoihin, ja kun jokin koskettaa vauvan jalkapohjaa, hänen varpaansa kipristyvät kuin yrittääkseen tarttua häntä koskettavaan esineeseen.

Asymmetrinen tooninen niskaheijaste

Asymmetrinen tooninen niskaheijaste tarkoittaa sitä, että lapsen ollessa selinmakuulla ja kääntäessä päätään sivulle, hänen saman puolen käsivartensa ja jalkansa ojentuvat ja vastakkaisen puolen koukistuvat. Kyseessä on hyvin hienovarainen heijaste, jota vanhemmat eivät välttämättä edes huomaa. Se häviää lapsen tullessa noin kahden kuukauden ikään.

Laskuvarjoheijaste

Laskuvarjoheijaste on suojelurefleksi, joka kehittyy vauvan ollessa noin viiden kuukauden ikäinen. Se ilmenee, kun vauva tuntee putoavansa. Tällöin hän kurottaa kätensä nopeasti kuin yrittääkseen tarttua johonkin yläpuolellaan olevaan tai suojatakseen itseään putoamiselta. Heijaste havaitaan, kun vauvaa pidellään kainaloista pystyasennossa ja käännetään sitten nopeasti vatsa alaspäin ikään kuin maahan heitettäessä. Lapsi ojentaa kätensä suoriksi eteenpäin pudotuksen katkaisemiseksi ja itsensä suojelemiseksi. Tämä heijaste säilyy ihmisellä koko eliniän ajan.

Babinskin heijaste

Babinskin heijasteessa jalkapohjan ärsytys aiheuttaa isovarpaan kipristymisen jalkapohjan puolelle. Alle 2-vuotiailla lapsilla varpaat kipristyvät luonnostaan ylöspäin, mutta aikuisilla ylös kipristyminen viittaa hermovaurioon. Kyseinen refleksi häviää yleensä siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa kontata tai kävellä. Babinskin testissä lapsen jalkapohjaa ärsytetään kuljettamalla esimerkiksi spaattelia kantapäästä päkiään. Jos isovarvas ojentuu tai kipristyy ylöspäin, on testi positiivinen.

Kävelyheijaste

Kävelyheijaste ilmenee ensimmäisten elinviikkojen aikana, jo kauan ennen kuin lapsi alkaa harjoitella kävelemistä. Refleksi ilmenee, kun vauvaa pidellään kainaloista pystyasennossa niin, että hänen jalkansa koskettavat alustaa. Tällöin lapsi nostelee jalkojaan, ikään kuin yrittääkseen kävellä. Kävelyheijaste katoaa noin kahden kuukauden iässä, mutta voi näkyä vedessä vielä senkin jälkeen, kun se ei enää näy kuivalla maalla.

Sukeltajan heijaste

Sukeltajan heijaste on täysin normaali refleksi, mutta aiheuttaa toisinaan vanhemmissa huolta. Kun lasta syötetään tai kylvetetään tai kun hänen kasvoilleen puhalletaan, hänen kurkustaan saattaa kuulua korahdus. Tämä johtuu siitä, että lapsen keho sulkee henkitorven kurkunkannen avulla ja suojaa näin ilmatiehyitä. Sukeltajan heijaste estää vatsalaukun sisältöä joutumasta henkitorveen ja vettä pääsemästä hengitystiehyihin lapsen pään joutuessa veden alle. Tämä mahdollistaa muun muassa vauvauinnin.