Sormiruokailun hyödyt
Sormiruokailu tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että lapsen annetaan syödä itse. Sen tarkoitus on tukea lapsentahtista ruokailua, jossa lapsi päättää itse, mitä syö, miten syö ja miten paljon syö. Tänään kerromme, mitä ovat tärkeimmät sormiruokailun hyödyt.
Mitä sormiruokailu on?
Vauvaa suositellaan täysimetettävän 4-6 kuukauden ikään asti, minkä jälkeen hänelle voidaan alkaa tarjota kiinteitä ruokia maidon ohella. Lapsen suolisto kypsyy vähitellen ja on valmis käsittelemään kiinteää ruokaa aikaisintaan 4 kuukauden iässä. Kiinteiden ruokien tarjoaminen tulee aloittaa aina vauvan yksilöllisten valmiuksien ja tarpeiden mukaan.
Puhuttaessa vauvan ruokavalion laajentamisesta monen ensimmäinen mielikuva on äiti tai isä syöttämässä vauvalle sosetta lusikalla. Sormiruokailussa lapselle tarjotaan lusikalla syötettyjen soseiden sijaan sellaisia ruokia, joita hän pystyy viemään suuhunsa omalla kädellään, omassa tahdissaan.
Sormiruokailu kotona
Kiinteät ruoat ovat alussa vain ruokavaliota täydentäviä ruokia, ja vauvan täytyy nauttia edelleen myös äidinmaitoa saadakseen kaikki tarvitsemansa ravintoaineet. Tutkimusten mukaan suositeltu 4-6 kuukauden pituinen täysimetys vähentää lapsen allergisten sairauksien riskiä. Samoin tekevät monipuolinen kiinteiden ruokien tarjoaminen 6 kuukauden iästä lähtien ja imetyksen jatkaminen kiinteän ruoan ohella vähintään siihen asti, että lapsi on 1-2 vuoden ikäinen.
Sormiruokailun avulla lapsi saa ensimmäiset kosketuksensa erilaisiin ruokiin, ja yhteys ruokaan säilyy koko hänen loppuelämänsä. Kun lapsi saa itse johtaa omaa ruokailuaan, hän oppii nauttimaan ruoasta ja luomaan siihen terveen suhteen. Alussa kiinteitä ruokia tarjotaan vauvalle vain pieninä maisteluannoksina joko lusikalla tai suoraan sormiruokana. Annoskokoa kasvatetaan, kun lapsen taidot kasvavat ja ruokailu muuttuu rutiiniksi.
Sormiruokailu on turvallista, kunhan mielessä pidetään muutama asia:
- Lapsen täytyy pystyä istumaan, joko itse tai kevyesti tuettuna
- Lapsen täytyy pystyä nielemään kiinteää ruokaa turvallisesti ja ilman ruoan ulos sylkemistä
- Lasta ei saa koskaan jättää yksin ruoan kanssa
- Ruoan täytyy olla pehmeää, koska vauvalla ei ole vielä hampaita
- Ruoka täytyy pilkkoa sopivan kokoisiksi paloiksi niin, että lapsi saa siitä hyvän otteen ja sen syöminen on hänelle helppoa ja turvallista
- Tukehtumisvaaran aiheuttavia ruokia, kuten kokonaisia viinirypäleitä tai pähkinöitä, ei saa antaa lapselle tai edes jättää hänen ulottuvilleen
Sormiruokailua aloittelevalle lapselle voi tarjota esimerkiksi seuraavia ruokia:
- Paloitellut hedelmät ja marjat: Banaani, persikka, päärynä, omena, vesi- ja hunajameloni, avokado, kiivi, erilaiset marjat
- Paloitellut vihannekset: Kurkku, tomaatti
- Uunissa kypsennetyt juurekset: Porkkana, bataatti, peruna, kurpitsa
- Palkokasvit: Soseutetut linssit
- Muut: Leipäviipaleet tai -palat, suolattomat riisikakut, maissinaksut
Sormiruokailun hyödyt
Sormiruokailu on monien asiantuntijoiden mukaan hyödyllistä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Se on siis paljon muutakin kuin vain ravinnollisten tarpeiden täyttämistä.
- Sormiruokailu totuttaa vauvaa erilaisiin makuihin, ja hänen ruokavalionsa monipuolistuu.
- Sormiruokailu kehittää vauvan motoriikkaa ja silmä-käsiyhteistyötä.
- Sormiruokailu saa vauvan nauttimaan ruokailusta. Hän huomaa, että ruokailu on hauskaa ja täyttää näläntunteen.
- Sormiruokailu tukee vauvan itsetunnon ja itsenäisyyden kehitystä. Siitä, että lapsen tunne tyytyväisyydestä omaan itseensä kehittyy jo pienestä pitäen, on monia hyötyjä.
- Sormiruokailu on osa jatkuvaa oppimisprosessia ja hyvä tapa tutkia ympäröivää maailmaa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Brow A. No difference in self-reported frequency of chocking between infants introduced to solid foods using a baby-led weaning or traditional spoon-feeding approach. Journal of Human Nutrition and Dietetics. Agosto 2018. 31 (4): 496-504.
- Gill Rapley MSc RM, R. H. V. (2011). Baby-led weaning: transitioning to solid foods at the baby’s own pace. Community practitioner, 84(6), 20. https://search.proquest.com/openview/bcd820fafb3777b5385157d829ffe898/1?pq-origsite=gscholar&cbl=47216
- Moreno Villares, J. M., Galiano Segovia, M. J., & Dalmau Serra, J. (2013). Alimentación complementaria dirigida por el bebé («baby-led weaning»).¿ Es una aproximación válida a la introducción de nuevos alimentos en el lactante?. Acta Pediátrica Española, 71(4). https://www.researchgate.net/profile/Jaime_Dalmau/publication/286953814_Baby-led_weaning_a_valid_approach_to_complementary_feeding/links/58a2d145a6fdccf5e9748e8b/Baby-led-weaning-a-valid-approach-to-complementary-feeding.pdf
- Manrique, M. V. V. (2014). Alimentación complementaria guiada por el bebé: respetando sus ritmos y apoyando su aprendizaje. Medicina naturista, 8(2), 64-72. https://dialnet.unirioja.es/descarga/articulo/4847927.pdf
- Rapley, G., & Murkett, T. (2008). Baby-led weaning: Helping your baby to love good food. Random House.