Vauva narskuttelee hampaitaan: onko tämä normaalia?

Tässä artikkelissa kerromme, miksi vauva narskuttelee hampaitaan ja mitä asialle tulisi tehdä.

Kirjoittanut ja tarkastanut hammaslääkäri Vanesa Evangelina Buffa.

Viimeisin päivitys: 15 maaliskuuta, 2023

Lapset käyvät syntymästään asti läpi erilaisia muutoksia ja kasvuvaiheita. Tähän kuuluvat myös suussa tapahtuvat muutokset. Jos huomaat, että vauvasi narskuttelee hampaitaan, saatat miettiä, onko se normaalia vai ei.

Tällainen toiminta on yleensä eräänlaista suun muutoksiin tutustumista, mutta se voi myös olla osoitus yleisistä tai paikallisista vaivoista, kuten bruksismista.

Tässä artikkelissa kerromme, miksi vauva narskuttelee hampaitaan ja mitä asialle tulisi tehdä.

Bruksismi lapsilla

Bruksismi on hampaiden säännöllistä narskuttelua ja yhteenpuristamista. Vaiva voi koskettaa imeväisikäisiä, lapsia, nuoria ja aikuisia sekä päivällä että yöllä.

Bruksismista kärsivä henkilö jännittää toistuvasti ja liiallisesti puremalihaksiaan ilman toiminnallista tarkoitusta. Siksi vaivalle on ominaista leukapielten kiristyminen ja hampaista lähtevä narskutusääni.

Hampaiden yhteenhankaaminen saa ne kulumaan ja voi aiheuttaa myös päänsärkyä ja kipua leuassa, korvissa ja niskassa.

Yleensä vauvat ja pienet lapset narskuttelevat hampaitaan niiden puhkeamisen aikana, ja useimmiten kyseessä on lievä vaiva, joka ei vaadi hoitoa.

Miksi vauva narskuttelee hampaitaan?

Kuten jo mainittiin, hampaitaan narskutteleva vauva pyrkii yleensä lievittämään hampaiden puhkeamisen aiheuttamaa epämukavuutta. Ensimmäiset maitohampaat alkavat puhjeta suuhun noin 6 kuukauden iässä, ja vaihe päättyy noin 2-3 vuoden iässä. Siksi on tavallista, että tämän ikäiset lapset hankaavat hampaitaan yhteen.

Kun ensimmäiset hampaiden pinnat ilmestyvät näkyviin, lapsi tutkii näitä outoja kappaleita suussaan ja leikkii niiden kanssa. Hän reagoi näin uuteen tuntemukseen.

Toinen ajanjakso, jolloin lapsi saattaa narskutella hampaitaan, on maitohampaiden putoaminen ja pysyvien hampaiden puhkeaminen. Vanhojen hampaiden on kuluttava ja leuan kasvettava, jotta pysyvät hampaat löytävät paikkansa hammaskaaressa. Ja tähän prosessiin liittyy yleensä narskuttelua.

Näiden fysiologisten seikkojen lisäksi on muitakin syitä, jotka selittävät bruksismin. Ja vaikka narskuttelun syy ei aina ole täysin selvä, tiedetään joitakin tekijöitä, jotka voivat myötävaikuttaa sen syntyyn:

• Stressi ja ahdistus. Lapsia hermostuttavat, pelottavat ja stressaavat tilanteet voivat aiheuttaa bruksismia.
• Ylivilkkaus.
• Hampaiden virheasennot.
• Suolistoloiset. On kiistanalaista, aiheuttavatko loisinfektiot bruksismia vai eivät, mutta se on yksi tekijä, joka on otettava huomioon selvitettäessä ongelman syytä.

Mikä neuvoksi, jos vauva narskuttelee hampaitaan?

Hampaiden narskuttelu on usein tilapäistä ja loppuu itsestään.

Kun hammas on puhjennut suuhun kokonaan, lapsi tottuu uuteen tilanteeseen. Siksi pysyvien hampaiden ilmaannuttua narskuttelutaipumus vähitellen häviää ja ongelma ratkeaa itsestään.

Jos huomaat, että vauvasi narskuttelu liittyy hampaiden puhkeamiseen, voit antaa hänelle turvallisia esineitä pureskeltavaksi. Näin vauva saa lievitettyä epämukavuuttaan hampaitaan narskuttelematta. Eri materiaaleista valmistetut purulelut ja kylmäkääreet voivat olla iso apu tässä vaiheessa.

Vauva-ajan bruksismi aiheuttaa harvoin komplikaatioita, mutta tätä tottumusta on hyvä pitää silmällä. Siitä kannattaa keskustella myös lapsen hammaslääkärin kanssa säännöllisten tarkastusten yhteydessä. Ammattilainen osaa arvioida, vaikuttaako ongelma suun muihin rakenteisiin, kuten pysyviin hampaisiin tai leukaniveleen, tai ovatko hampaat sen seurauksena erittäin kuluneet.

Joissakin tapauksissa saatetaan tarvita toimenpiteitä erilaisten komplikaatioiden, kuten hampaiden vihlonnan ja virheasentojen sekä purentaelimistön muutosten, välttämiseksi. Näissä tilanteissa on suositeltavaa selvittää ja ratkaista ongelman syy. On tunnistettava, onko bruksismin taustalla mahdollisesti jokin hampaisiin liittyvä tai psyykkinen tekijä. Joskus oikomishoito voi olla varteenotettava vaihtoehto.

Myös stressiä ja ahdistusta vähentävät toimet ovat tarpeen, jos ongelma johtuu tällaisista tekijöistä. Leikkiminen tai liikkuminen lapsen kanssa, iltasadun lukeminen tai rentoutustekniikoiden harjoittaminen ovat joitakin tapoja vähentää jännitettä.

Lisäksi purentasuojan käyttö voi osaltaan parantaa tilannetta. Joissakin tapauksissa saatetaan myös suositella fysioterapiaa ja lihasharjoituksia leuan ja kaulan alueen rentouttamiseksi.

Ota yhteyttä hammaslääkäriin, jos vauva narskuttelee hampaitaan

Hampaiden narskuttelusta syntyvä ääni voi olla melko häiritsevä. Mutta kuten jo todettiin, kyseessä on yleensä tilapäinen vaiva, joka häviää itsestään ajan myötä.

Säännölliset hammastarkastukset ensimmäisestä elinvuodesta lähtien auttavat havaitsemaan mahdolliset ongelmat ajoissa ja välttämään ikävät komplikaatiot. Hammaslääkäriltä voi myös saada selvyyden mieltä askarruttaviin asioihin lapsen suun terveydestä ja hoidosta.