Äitiys eri kulttuureissa
Äitiys on universaali asia, joka on epäilemättä tärkeä tapahtuma naisille ja yhteisöille ympäri maailmaa. Äitiys kuitenkin näyttäytyy hyvin erilaisissa muodoissa eri kulttuureissa. Ajatukset äitiydestä vaihtelevat huomattavasti paitsi eri valtioiden välillä, usein myös saman maa sisällä.
Äitiys eri kulttuureissa
Biologisesta näkökulmasta äitiys on vain naisiin vaikuttava ilmiö. Nykyään antropologit kuitenkin tutkivat äitiyttä kulttuurisena rakenteena, joka on yleinen ja universaali tapahtuma. Antropologi Ángeles Sánchez on sitä mieltä, ettei äitiys ole vain fyysistä lisääntymistä. Jokaisella kulttuurilla on sosiokulttuurinen rakenne, minkä vuoksi äitiys on psykososiaalinen tapahtuma.
Naisten tuki Keniassa ja Tansaniassa
Etelä-Kenian ja Pohjois-Tansanian heimoissa naisten välinen sosiaalinen tuki on arkipäivää. Esimerkiksi masaiden ja swahilien keskuudessa heimon naiset kokoontuvat naisen ympärille tämän ensimmäisinä päivinä äitinä.
Synnytyksestä lähtien tuoreet äidit ovat toisten naisten ympäröimiä, kun taas heimon miehet eivät osallistu tässä vaiheessa perheen elämään. Swahilien kulttuurissa pariskunnan osapuolet nukkuvat erossa toisistaan ensimmäiset 40 päivää lapsen syntymän jälkeen.
Maasai-kansan parissa kaikki kylän naiset osallistuvat synnytyksiin, miesten odottaessa tulevan äidin äidin talossa. Synnytystä seuraavien kahden kuukauden aikana heimon naiset auttavat tuoretta äitiä tämän tehtävissä ja vastuissa.
Kiinan ja Japanin perinteet ja tavat
Kiinassa kunnioitetaan vanhoja perinteitä, ja vielä tänäkin päivänä monet perheet harjoittavat perinteistä synnytyksen jälkeistä eristystä. Tuore äiti viettää tämän ajanjakson eristyksissä, eikä ota vastaan vieraita. Käytäntöä perustellaan vastasyntyneen heikolla vastustuskyvyllä. Tuore äiti voi viettää kuukaudenkin eristyksissä joko sairaalassa tai kotonaan.
Sääntöihin kuuluu myös se, ettei äidin tule juoda kuukauden aikana kylmiä juomia, käydä suihkussa tai pestä hiuksiaan.
Japanissa miehet eivät perinteisesti osallistu aktiivisesti puolisonsa raskausaikaan, mikä tarkoittaa, että he eivät ole mukana lääkärikäynneillä, eivätkä osallistu synnytysvalmennukseen. Joissain sairaaloissa miehiä ei edelleenkään hyväksytä mukaan synnytyssaliin.
Miyamairi on perinteinen shintolainen siirtymäriitti, jossa 31 päivän ikäisen pojan tai 33 päivän ikäisen tytön vanhemmat ja isovanhemmat vievät lapsen shinto-temppeliin, jossa suoritetaan lapsen syntymää juhlistava rituaali. Rituaalin aikana perhe ilmaisee jumalille kiitollisuutensa lapsen syntymästä, ja pappi rukoilee lapsen terveyden ja onnen puolesta.
Modernit länsimaiden tavat
Länsimaiset naiset käyttäytyvät ja ajattelevat hyvin eri tavoin kuin heidän esiäitinsä edeltävinä vuosikymmeninä. Niin naisen kuin äidinkin rooli yhteiskunnassa on muuttunut huomattavasti lyhyessä ajassa.
Äitiys ei ole enää yhtä tiiviisti yhteydessä avioliittoon, eikä jokaisen naisen odoteta tulevan äidiksi. Monet naiset haluavat panostaa omaan uraansa ja varmistaa taloudellisen vakauden ennen lasten hankkimista, mikä on johtanut siihen, että lapsia saadaan entistä vanhemmalla iällä. Tämä puolestaan tarkoittaa perheiden lapsilukumäärän laskua. Tänä päivänä on tärkeämpää tarjota lapsille laadukas elämä kuin hankkia perheeseen monta lasta.
Missä maassa on parasta olla äiti?
Pelastakaa Lapset ry julkaisi vuonna 2015 16. Maailman äitien tila -raporttinsa, jossa tarkastellaan köyhien ja varakkaiden äitien ja lasten välistä eriarvoisuutta terveyden suhteen eri maiden pääkaupungeissa tai muissa merkittävissä asutuskeskuksissa. Raportissa tarkastellaan äitien ja lasten hyvinvointia 179 maassa.
Raportin mukaan Pohjoismaat ovat äideille maailman parhaita maita asua. Tällä kertaa listan kärjessä olivat Norja, Suomi ja Islanti. Listan viimeisellä sijalla oli Somalia.
Tulokset perustuvat moniin tekijöihin, kuten äitien terveyteen ja äitiyskuolemiin. Vuonna 2015 pienin äitien kuolemanriski oli Suomessa. Siinä missä Suomessa äitiyskuolleisuus on 3 per 100 000 synnytystä, Somaliassa vastaava luku on 732. Korkein äitiyskuolleisuus on Sierra Leonessa, missä äitiyskuolleisuus on jopa 1360 100 000 synnytystä kohden.
“Meidän on tehtävä töitä sen eteen, että jokaisella äidillä ja lapsella on mahdollisuus paitsi selviytymiseen, myös onnelliseen ja terveeseen elämään, elinpaikasta riippumatta.”
– Carolyn Miles
Viimeiset ajatukset äitiydestä eri kulttuureissa
Äitiys näyttäytyy epäilemättä erilaisena eri kulttuureissa, mutta se tekee niin myös kulttuurien sisällä. Suomessakin ajatus äitiydestä muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Professori Cándida Alamillosin mukaan modernit yhteiskunnat vaativat erilaisia perhemalleja, minkä lisäksi sukupuoliroolit muuttuvat jatkuvasti.
Perheet ovat tänä päivänä erilaisia kuin muutama vuosikymmen sitten, ja äitiyden monimuotoisuus antaa meille toivoa, jota tarvitsemme tehdäksemme kaikista elämäntavoista oikeudenmukaisempia ja tasa-arvoisempia.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Afrikable (2012). Testimonios por tribus. Kenia: Lamu. Recuperado de: https://www.afrikable.org/que-hacemos/maternity-home/testimonios-partos-por-tribus
- Alamillos, M.C. (2016). La maternidad tardía: expresión contemporánea del patriarcado occidental. Revista de Antropología Experimental. nº 16, 15: 213-221. España: Universidad de Jaén.
- Save the Children. Estado de las madres del mundo. Recuperado de: https://www.savethechildren.net/state-worlds-mothers-2015
- Sánchez Bringas, Ángeles (1996). La construcción social de las masculinidades. Revista Política y Sociedad. n 32 pp. 151-160.