Psykologisia pelejä lapsille
Psykologisia pelejä käytetään paljon lasten psykoterapiassa, sillä ne auttavat rakentamaan hyvän terapiasuhteen. Lasten kanssa työskentely terapiassa ei ole sama asia kuin aikuisten kanssa työskentely, ja lapset tarvitsevat erilaisia työkaluja avuksi itseilmaisuun.
Nämä psykologiset pelit auttavat ammattilaisia työskentelemään lasten niin, että nämä eivät pelkää heitä tai suhtaudu heihin epäluottavaisesti. Ei pidä unohtaa, että lapset eivät tule terapiaan vapaaehtoisesti ja että he saattavat pitää psykologia vieraana. Näiden työkalujen avulla helpotetaan lasten vuorovaikutusta terapeutin kanssa.
Mitä ovat psykologiset pelit?
Psykologiset pelit ovat tekniikoita, joiden avulla psykologian ammattilainen voi lähestyä lasta ja oppia hänestä lisää. Niiden avulla voidaan poistaa kommunikaation esteet, joita pienten lasten kanssa voi olla, sillä he eivät pysty ilmaisemaan tunteitaan aikuisten tavoin. Tämän dynamiikan ansiosta terapeutti saa tietää, miltä lapsesta tuntuu, ja voi perehtyä ongelmaan.
Yksi psykologisten pelien tarkoitus on se, että lapset eivät näkisi psykologin vastaanottoa “toisena kouluna”, jossa heidän on tehtävä töitä. Tällaisen dynamiikan avulla lapsille tarjotaan leikkisämpi ympäristö ja houkuttelevampi terapiaistunto. Psykologiset pelit auttavat lapsia avaamaan tunteitaan, rakentamaan luottamusta terapeuttiin, luomaan hyvän terapiasuhteen ja lisäksi ne opettavat strategioita arjen elämän kohtaamiseen.
Näitä pelejä voidaan käyttää 4–11-vuotiailla lapsilla. Niiden avulla voidaan ottaa selvää muun muassa lasten kyvystä sietää turhautumista, vaikeuksista ja vahvuuksista, aggressiivisesta käyttäytymisestä, tunteista, peloista ja sosiaalisista taidoista.
Kunkin dynamiikan tarkoituksena on auttaa lapsia ilmaisemaan itseään, käsittelemään ja ratkaisemaan tunne-elämän ongelmiaan tehokkaasti sekä päästämään niistä irti rakentavalla tavalla.
Psykologisten pelien hyödyt lapsille
Katsotaanpa seuraavaksi muutamia psykologisten pelien hyötyjä lapsille:
- Ne opettavat ratkaisemaan konflikteja: Leikin kautta lapsille voidaan opettaa strategioita ja taitoja konfliktien ratkaisemiseen.
- Ne opettavat sosiaalisia taitoja: Lapsille opetetaan kontrolloidussa ympäristössä hyödyllisimmät taidot ja tekniikat, joiden avulla he voivat kommunikoida asianmukaisesti toisten kanssa, olivatpa nämä aikuisia tai lapsia, ja voivat sitten soveltaa niitä oikeassa elämässä.
- Tunteiden hallinta: Lasten on vaikea säädellä tunteitaan, sillä he eivät tiedä niiden tarkoitusta. Tämän dynamiikan kautta heitä autetaan nimeämään tunteita ja oppimaan mekanismeja niiden itsesäätelyyn.
- Parempi itsetunto: Alhaisesta itsetunnosta kärsivät lapset näkevät näiden pelien kautta omat kykynsä ja vahvuutensa, ja tämä auttaa heitä keskittymään niihin ja siten parantamaan itsetuntoaan.
- Psykologiset pelit auttavat lapsia rentoutumaan ja purkamaan jännitettä: Näiden pelien avulla lapset oppivat rentoutumistekniikoita ja kanavoimaan stressiä rakentavammalla tavalla.
- Ne auttavat luomaan hyvän suhteen terapeuttiin: Nämä pelit auttavat lapsia näkemään terapeutin ihmisenä, joka auttaa heitä parantamaan oloaan, joka ymmärtää heitä ja jonka kanssa heillä on hauskaa, ei vieraana ihmisenä.
Psykologisia pelejä lapsille
Tässä on joitakin terapiassa käytettyjä psykologisia pelejä lapsille. Muutamia niistä voidaan pelata leikkimielisesti myös kotona, ja ne parantavat kaikkien oloa.
Tarinateatteri
Tarinoiden kautta lapsia voidaan opettaa pohtimaan erilaisia arvoja, mikä auttaa heitä erottamaan hyvän ja pahan.
Tarinateatterissa hyödynnetään opetuksen sisältäviä tarinoita tai keskeneräisiä tarinoita, joille lasten on keksittävä loppu. Ammattilaiset voivat lasten keksimän lopun (onnellinen tai surullinen loppu) avulla havaita, onko heillä minkäänlaista ongelmaa, kuten masennusta, ahdistusta tai huono itsetunto.
Kasvokartta
Lapselle näytetään kasvoja erilaisilla ilmeillä ja häntä pyydetään ilmaisemaan, miltä hänestä sillä hetkellä tuntuu. Näiden kasvojen avulla lapsen on helpompi ilmaista tunteitaan.
Lasta voidaan myös pyytää matkimaan hänelle näytettäviä ilmeitä ja katsomaan samalla peiliin, jotta hän oppii kyseisen tunteen nimen ja sen aikaansaamat tuntemukset kehossa.
Taiteellinen ilmaisu
Erilaisten muotojen, värien, piirustusten yms. avulla lapset voivat ilmaista tunteitaan, koska he eivät osaa tehdä sitä millään muullakaan tavalla. Tätä varten heille voidaan antaa esimerkiksi värejä, maalia ja muovailuvahaa, jotta he voivat tehdä niillä mitä mieleen juolahtaa. Tällä tavalla he voivat ilmaista paljon sellaista, mitä he eivät osaa pukea sanoiksi.
Osia sisältävät lelut
Esimerkiksi tangramin, palapelien ja palikkalaatikon avulla voidaan kehittää lapsen motorisia taitoja, luovuutta, silmän ja käden koordinaatiota, visuaalista havaintokykyä, visuaalista muistia, loogista päättelykykyä jne. Lisäksi ne voivat auttaa havaitsemaan mahdolliset aisti- tai älylliset ongelmat perusteellisemman arvioinnin tekemiseksi.
Olen…
Tätä peliä käytetään paljon etenkin tilanteissa, joissa lapsen itsetunto vaatii vahvistamista. Terapiaan otetaan mukaan valokuva lapsesta ja se kiinnitetään pahviin. Istunnon aikana lapsi ilmaisee erilaisia myönteisiä ominaisuuksia ja vahvuuksia, joita hänellä on.
Tämä voidaan aloittaa alkeellisimmista eli fyysisistä piirteistä ja siirtyä sitten enemmän henkisen puolen ominaisuuksiin (ystävällinen, antelias, ahkera, vastuuntuntoinen jne.).
Läheiseni
Lapsen on tuotava valokuvia perheestään ja ystävistään tai piirrettävä heidät paperille. Lasta pyydetään kertomaan, mitä hän tekee kunkin kanssa, miksi heillä on yhdessä hauskaa, kuka arvostaa häntä, mistä hän ei pidä jne. Tämä peli voi auttaa terapeuttia havaitsemaan mahdolliset ongelmat, joita lapsella on kiintymyshahmojensa kanssa tai sosiaalisissa taidoissaan suhteessaan aikuisiin jne.
Psykologiset pelit lapsille
Tässä oli vain muutamia lapsille tarkoitettuja psykologisia pelejä, joita terapiaistunnossa voidaan käyttää. Niitä on paljon muitakin. Joitakin niistä voivat myös vanhemmat käyttää kotona.
Ne auttavat lasta ymmärtämään tunteitaan ja ilmaisemaan niitä sekä parantamaan ja kehittämään esimerkiksi luovuutta, käden ja silmän koordinaatiota, visuaalista havaintokykyä, itsetuntoa, sosiaalisia taitoja jne.
Ei pidä unohtaa, että pienet lapset eivät osaa ilmaista tunteitaan tai tuntemuksiaan samalla tavoin kuin aikuiset, ja pelien tai leikkien kautta heistä saadaan irti paljon enemmän.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Cabrera Sánchez, A. C. (2008). Manual para trabajar problemas psicológicos con niños, hijos de padres divorciados, basado en la Terapia de Juego (Bachelor’s thesis, Univesidad del Azuay). https://dspace.uazuay.edu.ec/handle/datos/7630
- Duran Santisteban, M. S. (2012). Estructuración y procedimiento de la caja de arena como una técnica alternativa de la terapia de juego con niños de 7 a 9 años (Doctoral dissertation, Universidad de San Carlos de Guatemala).
- Esquivel, F. (2000). Psicoterapia infantil con juego: casos clínicos. Editorial El Manual Moderno.
- García, A. F. S. (2012). El cuento como herramienta psicoterapéutica en el manejo emocional de niños con discapacidad. Revista electrónica de psicología Iztacala, 15(4), 1209-1223.
- Kaduson, H. G. (2012). Terapia de juego de liberación. La obra que usted tiene en sus manos posee un gran valor. En ella, su autor ha vertido conocimientos, experiencia y mucho trabajo. El editor ha procurado una presentación digna de su contenido y está poniendo todo su em-peño y recursos para que sea ampliamente difundida, a través de su red de comer-cialización., 105. http://students.aiu.edu/submissions/profiles/resources/onlineBook/L5U5p3_terapia%20de%20juego-2012.pdf#page=116
- Rago Orrego, N. K. (2017). Niños que no juegan Importancia del juego en la clínica psicoanalítica infantil:¿ Qué sucede cuando hay dificultades para elaborar el juego en la consulta psicológica infantil? https://www.colibri.udelar.edu.uy/jspui/bitstream/20.500.12008/18991/1/tfg_natalia_rago.pdf
- Salucci, F., Vergara, L., & Wilson, N. (2015). Modelo Sistémico Relacional y Terapia con niños: Sobre el uso del juego en la terapia sistémica. Pontificia Universidad Católica de Valparaíso.(sp).
- Sweeney, D. S., & Landreth, G. L. (2012). Terapia de juego centrada en el niño. La obra que usted tiene en sus manos posee un gran valor. En ella, su autor ha vertido conocimientos, experiencia y mucho trabajo. El editor ha procurado una presentación digna de su contenido y está poniendo todo su em-peño y recursos para que sea ampliamente difundida, a través de su red de comer-cialización., 129. http://chamilo.cut.edu.mx:8080/chamilo/courses/PSICOPATOLOGIAINFANTIL20193TINDU/document/FUNDAMENTOS_DE_TERAPIA_DE_JUEGO.pdf#page=140