9 tapaa auttaa lasta hallitsemaan turhautumista
Jokainen ihminen turhautuu välillä, kun asiat eivät mene halutulla tai suunnitellulla tavalla. Näin tapahtuu myös lapsilla, mutta aikuisista poiketen heidän on usein vaikea kontrolloida reaktioitaan tilanteissa, joissa asiat eivät suju heidän haluamallaan tavalla. Kuitenkin myös lapset voivat oppia hallitsemaan turhautumista.
On täysin normaalia, että lapsi ilmaisee harmistustaan esimerkiksi hävitessään pelin tai kun vanhempi kieltäytyy ostamasta hänelle hänen haluamansa lelun. Sen sijaan suhteettoman suuret tai aggressiiviset reaktiot, kuten kiukkukohtaukset, huutaminen, lyöminen ja potkiminen sekä muiden loukkaaminen, eivät ole hyväksyttäviä.
Se, että lapsi sietää huonosti turhautumista, voi johtua monista syistä, kuten huonosta itsetunnosta, vaikeuksista hyväksyä epäonnistumisia, liiallisesta hemmottelusta tai ylisuojelemisesta. Näistä viimeinen on yksi yleisimmistä ja tärkeimmistä syistä siihen, että lapsen on vaikea käsitellä turhautumisen tunteita. On tärkeää, että lapsi oppii jo pienenä, että hän ei voi aina saada haluamaansa. Tämä auttaa häntä kohtaamaan myöhemmin elämässä myös vaikeita ja epämukavia tilanteita.
9 tapaa auttaa lasta hallitsemaan turhautumista
1. Vältä sekä ylisuojelua että liiallista sallivuutta
Ylisuojeleminen johtaa siihen, että lapsi ei saa koskaan kohdata epäonnistumisia. Vanhemmat saattavat kuvitella auttavansa ja suojelevansa lasta tekemällä kaiken hänen puolestaan ja estämällä häntä joutumasta ongelmiin. Tämä kuitenkin johtaa siihen, että lapsi ei vielä nuorena tai aikuisenakaan osaa ratkaista ongelmia, toimia vaikeissa tilanteissa tai kohdata epäonnistumisia. Jokaisen lapsen on saatava kohdata myös epäonnistumisia ja turhautumista, sillä niistä selviytyminen on tärkeä osa hänen kehitystään.
2. Ole hyvä esimerkki
Lapset tarkkailevat vanhempiensa jokaista liikettä, ja vanhemmat voivat toimia lapselleen erinomaisena esimerkkinä kohtaamalla myös vaikeat tilanteet ja epäonnistumiset positiivisella asenteella.
3. Älä anna lapselle periksi
Vanhemmista saattaa tuntua, että helpoin tie ulos vaikeasta tilanteesta on antaa lapselle periksi. On kuitenkin tärkeää, että vanhemmat eivät reagoi lapsen kiukutteluun, huutamiseen tai lyömiseen ja potkimiseen täyttämällä kaikki hänen vaatimuksensa. Tämä ainoastaan opettaa lapselle, että kiukuttelemalla on helppo saada tahtonsa läpi, eikä hän opi rakentavia ratkaisuja turhautumisensa hallintaan.
4. Älä näe epäonnistumista negatiivisena asiana
Vanhempien on tärkeää selittää lapselle, että sekä onnistumiset että epäonnistumiset ovat normaali osa elämää. Vaikka epäonnistuminen voikin turhauttaa, se on hyvä pyrkiä näkemään oppimismahdollisuutena, sillä jokainen epäonnistuminen auttaa kehittymään ja kasvamaan ihmisinä. Tärkeintä on ymmärtää, mistä epäonnistuminen johtui ja miten tilanteen toistuminen estetään.
5. Opeta lapselle vaivannäön arvo
Lapsen on opittava, että asioiden eteen on nähtävä vaivaa, sillä aikuisiässä mikään asia ei tule täysin annettuna.
6. Aseta realistisia tavoitteita
Vanhempien täytyy asettaa lapselle hänen ikäänsä ja kypsyyteensä nähden realistisia tavoitteita. Jos tehtävät ja tavoitteet ovat liian vaikeita lapsen ikään nähden, hänen on mahdoton saavuttaa niitä.
7. Opeta lapselle sinnikkyyttä
Jokaisen ihmisen täytyy oppia selviytymään myös epämukavista ja vaikeista tilanteista. Jos lapsi oppii olemaan johdonmukainen kaikessa, mitä hän tekee, hän pystyy ratkaisemaan monia eteen tulevia ongelmia ja käsittelemään turhautumista.
8. Muista positiivinen vahvistaminen
Kun lapsi hillitsee reaktionsa vaikeassa tilanteessa, vanhemman on hyvä kehua häntä. Näin lapsi oppii, millaiset reaktiot ja millainen käytös on soveliasta.
9. Tue lapsen itsenäistymistä
Noin kahden vuoden iästä lähtien lapsi on saavuttanut tietynlaisen autonomian ja haluaa tehdä tiettyjä asioita itse. Vanhempien kannattaa rohkaista lasta tekemään asioita itse, sillä myös tämä antaa hänelle työkaluja turhautumisen hallintaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bandura, A. (s.f.) Teorías de la personalidad. Traducción al castellano de Rafael Gautier.
- García, C. Las emociones en los niños. https://edukame.com/sites/default/files/pdf_las_emociones_en_los_ninos_v2.0_previo.pdf
- i Soler, J. F. (2002). Perfil de personalidad neurótica y su prevención en la edad adulta Profile of the neurotic personality and its prevention in adulthood. In ANALES Sis San Navarra (Vol. 25, No. Suplemento 2).
- Mojonero Román, M., & Bustamante, J. C. El abordaje de la tolerancia a la frustración en educación primaria: una propuesta de intervención. https://zaguan.unizar.es/record/87989/files/TAZ-TFG-2019-3758.pdf
- Muñoz, A. (2005). La baja tolerancia a la frustración. Extraído el, 20.
- Hurtado, M., De la Cruz, P., & Robles, X. (2015). MANEJO DE FRUSTRACIÓN EN NIÑOS. http://se-humanitas.com.mx/autoadministrable/PDF/formacion_padres/07.pdf
- Rodríguez Ruiz, C. (2013) Enseñar a los niños a afrontar los fracasos y la frustración. Educapeques portal de educación infantil y primaria.
- Rodríguez Yagüe, R. (2015). La frustración en la etapa de Educación Infantil. http://uvadoc.uva.es/handle/10324/14479
- Viaplana-Moré, G. (2015). Aprender a tolerar la frustración en el segundo ciclo de Educación Infantil (Bachelor’s thesis). https://reunir.unir.net/bitstream/handle/123456789/2844/Gemma_Viaplana_More.pdf?sequence=1&isAllowed=y