Milloin lapsen kynsien pureskelu on ongelma?
Kynsien pureskelu on hyvin tavallinen ilmiö etenkin lapsuudessa. Lasten kynsien pureskelun syyt ovat moninaiset, ja ilmiöön liittyy paljon epäselvyyttä ja virheellisiä oletuksia. Asiantuntijoiden mukaan useimmissa tapauksissa kynsien pureminen on oire stressistä tai hermostuneisuudesta. Se voi liittyä johonkin ympäristössä olevaan tekijään tai lapsen omaan persoonallisuuteen.
Liiallinen tai liian pitkään jatkuva kynsien pureskelu voi johtaa terveysongelmiin, minkä vuoksi tavasta onkin syytä päästä ajoissa eroon. Vanhempien on tärkeä tarkkailla tilannetta ja tarvittaessa auttaa lasta. Aivan ensimmäiseksi on selvitettävä, mikä kynsien pureskelun aiheuttaa.
Mistä lasten kynsien pureskelu johtuu?
Lasten kynsien pureskelu johtuu useimmiten seuraavista syistä:
- Stressi
- Ahdistus
- Tylsistyminen
- Tunne-elämän vaikeat tilanteet, kuten rakkaan ihmisen kuolema, vanhempien riiteleminen tai epävarmuus uuden sisaruksen saapuessa
Kynsien pureskelun seuraukset
Kynsien pureskeleminen voi aiheuttaa erilaisia terveysongelmia, jotka ovat vakavuudeltaan vaihtelevia.
Hampaisiin liittyvät ongelmat
- Epänormaali hampaiden kehitys, hampaiden kehityksen viivästyminen ja hammaskaaren epämuodostuminen.
- Ientulehdukset, jotka johtuvat kynsien alla elävien mikrobien joutumisesta suuhun.
- Kynsien pureskeleminen voi aiheuttaa kipua ruokaa syötäessä, sillä leuat ovat lapsella jatkuvassa käytössä.
- Pahanhajuista hengitystä voi kehittyä siksi, että suun hygienia on huono tai siellä on tulehduksia.
Ruoansulatusongelmat
- Riippuen siitä, kuinka paljon ja kauan kynsiä on pureskeltu, tapa voi aiheuttaa jopa suoliston tukkeutumista.
- Kynsien pureskeleminen voi johtaa monen tyyppisiin tulehduksiin, joita aiheuttavat taudinaiheuttajat, jotka eivät yleensä ole vaarallisia. Ne ovat kuitenkin riski silloin, kun ihmisen vastustuskyky on huono.
Iho-ongelmat
- Syljen vuoksi kynsissä voi esiintyä bakteeritulehduksia, jotka saavat aikaan sormien tulehtuneisuutta, joka voi aiheuttaa kipua.
- Pidemmällä aikavälillä kynsien pureskeleminen voi aiheuttaa sormien epämuodostumista. Se saattaa saada aikaan myös pysyvää kynsien epämuodostumista.
- Rakkulatulehduksia voi kehittyä silloin, kun lapsi on aiheuttanut ihoonsa haavoja. Nämä kohdat tulehtuvat helposti, koska syljessä on paljon taudinaiheuttajia.
- Yksi haittavaikutus on ulkonäöllinen. Kynsien pureskeleminen on epämiellyttävää esteettisesti ja voi pahimmillaan vaikuttaa lapsen sosiaaliseen elämään.
Mitä lapsen huonolle tavalle voidaan tehdä?
Sen lisäksi, että kynsien pureskeleminen voi olla muiden mielestä epämiellyttävää, turvonneet sormet ja ikenet sekä pahanhajuinen hengitys saattavat vaikuttaa lapsen itsetuntoon. Näin käy siksi, että lapsi voi joutua pilkan ja torjunnan kohteeksi tovereidensa keskuudessa. Tämä voi saada lapsen eristäytymään, ja äärimmäisissä tapauksissa tuloksena voi olla sosiaalisen ahdistuksen häiriöitä.
Kynsien pureskeleminen on ongelma, joka ei yleensä vaadi lääkintää. Jos pureskelu on selvästi pakkomielteistä, saatetaan tarvita psykologin apua.
On hyvin tärkeää, että lasta ei tuomita. Vanhempien tulee käyttää ammattilaisten antamia neuvoja johdonmukaisella tavalla. Kun tavan kitkemiseksi tehdään pitkäjänteisesti töitä, se saadaan loppumaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Fernández Morales, M., Felipe, M., & Pérez García, C. Programa de relajación muscular para reducir la onicofagia en niños de 8 a 11 años: Intervención de la enfermera especialista en salud mental. http://www.index-f.com/para/n27/218.php
- Ojeda Léonard, C., Espinoza Rojo, A., & Biotti Picand, J. (2014). Relación entre onicofagia y manifestaciones clínicas de trastornos temporomandibulares en dentición mixta primera y/o segunda fase: Una revisión narrativa. Revista clínica de periodoncia, implantología y rehabilitación oral, 7(1), 37-42. https://scielo.conicyt.cl/scielo.php?pid=S0719-01072014000100009&script=sci_arttext&tlng=en
- Restrepo Serna, C. C. (2011). Tratamiento de la onicofagia en niños. Revisión sistemática. Rev. odontopediatr. latinoam, 93-101. https://pesquisa.bvsalud.org/portal/resource/pt/biblio-1022649
- Sierra, M. F. N., Eraso, Y. A. M., Bravo, C. D. V., & Chamorro, A. C. M. (2010). Hábitos orales en niños de 6-10 años de la escuela Itsin de San Juan de Pasto. Universidad y Salud, 1(12). https://revistas.udenar.edu.co/index.php/usalud/article/view/183