Lasten psykosomaattiset häiriöt
Tiesitkö, että joillakin fyysisillä ongelmilla ja oireilla on psyykkinen syy? Lasten psykosomaattiset häiriöt ovat juuri tällaisia fyysisiä vaivoja ja oireita, joille ei löydetä somaattista selitystä. Ihmisen keho ja mieli ovat tiiviissä yhteydessä. Somatisaatiolla tarkoitetaan sitä, että psyykkinen kuormittuneisuus muuttuu keholliseksi. Jos lapsi ei esimerkiksi osaa hallita tunteitaan, hän saattaa niin sanotusti ulkoistaa ongelman fyysisten häiriöiden muotoon.
Mistä lasten psykosomaattiset häiriöt johtuvat?
Lapsen ollessa kyseessä, psykosomaattiset häiriöt voivat kehittyä, koska lapsi ei kykene tai hänellä ilmenee puutteita emotionaalisessa hallinnassa. Ongelman vaikuttaessa lapseen, lapsi joutuu niiden tunteiden valtaan, jotka nousevat esiin kyseisen ongelman myötä. Miten lapsi voi ilmaista sanoin, mitä hänelle on tapahtumassa? Moni lapsi ei pysty sanoittamaan omia tunteitaan. Toiset taas saattavat ajatella, ettei heitä kuitenkaan kuunnella, vaikka he ilmaisisivatkin itseään. Näin tapahtuessa, ongelma jää lapsen psyykkeeseen. Ennemmin tai myöhemmin nämä ongelmat ilmenevät kehon fyysisenä oirehtimisena.
Nämä oireet ovat todellisia, kuten ovat myös niiden komplikaatiotkin. Psykosomaattisten häiriöiden hoito ei ole niin yksinkertaista, että pelkkien lääkkeiden määrääminen auttaisi niihin. Hoitoon vaaditaan myös häiriön takana olevien psykologisten ongelmien selvittämistä ja hoitamista.
Lasten psykosomaattisten häiriöiden oireet
On vaikeaa erottaa, mitkä häiriöt ovat alkuperältään fyysisiä ja mitkä psyykkisiä. On siis tärkeää olla hyvin tarkkaavainen, sillä mikäli näin ei ole, saatetaan ratkaisu perustaa ainoastaan fyysiseen perspektiiviin, jolloin psykologinen puoli jää kokonaan huomioimatta.
Lapsilla on taipumusta seuraavanlaisiin psykosomaattisiin oireisiin:
- Ruoansulatusongelmat, kuten ripuli, oksentelu ja vatsakipu
- Tuki- ja liikuntaelimien kivut
- Päänsärky
- Hengitysoireet, kuten hengityksen katkeilu tai kiihtyminen
- Erilaiset iho-oireet
Monenlaiset tilanteet voivat johtaa siihen, että psyykkistä alkuperää oleva ongelma ilmenee fyysisenä oireiluna. Tapahtuma, jota lapsi ei kykene ymmärtämään tai käsittämään, saattaa saada lapsen kokemaan yllä mainittuja oireita. Vanhempien tulisi olla erityisen tarkkaavaisia seuraavanlaisten tilanteiden ja tapahtumien suhteen: vanhempien eroaminen tai avioero, nuoremman sisaruksen syntymä, uuden koulun aloittaminen tai kiusaaminen.
Jos lapsi on hyvin vaativa itseään kohtaan, on vanhempien oltava erityisen tarkkoja seuratessaan mahdollista oirehtimista. On erityisen tärkeää arvioida sitä, kuinka kauan lapsi on kokenut oireita. Vanhempien on tärkeää myös pohtia, onko jotain merkittävää tapahtunut, mikä saattaisi vaikuttaa lapseen.
“Sairauksien hoidon suurin virhe on se, että keholle on omat menetelmänsä ja sielulle omat menetelmänsä, vaikka kumpaakaan ei voi erottaa toisesta.”
– Platon
Miten lasten psykosomaattisia häiriöitä voidaan hoitaa?
Lapsen psykosomaattisten häiriöiden hoidossa tarvitaan usein ammattilaisen apua. Vanhemmat voivat kuitenkin pyrkiä helpottamaan lapsen oloa seuraavien vinkkien avulla:
- Opeta lastasi hallitsemaan tunteitaan. Auttamalla lastasi ymmärtämään omia tunteita, et voi mennä vikaan. Lapsen pitää oppia ilmaisemaan tunteitaan terveellä tavalla.
- Kysy lapselta, miten hänen päivänsä on mennyt. Aikuinen ei välttämättä pidä lapsen päivittäisiä aktiviteetteja tai vuorovaikutustilanteita kovin merkityksellisinä. Sinun kiinnostuksesi lapsen elämästä on kuitenkin elintärkeää lapselle. Kun olet kiinnostunut lapsesi elämästä, saatat saada tärkeää tietoa siitä, mikä lastasi saattaa murehdituttaa.
- Etsi ongelman syytä. Yritä selvittää, kuinka kauan lapsen epämukava olotila on jatkunut, milloin se on voimistunut ja milloin se on alkanut hälvetä. Saattaa olla hetkiä, jolloin lapsen kokemat oireet katoavat, esimerkiksi silloin kun hän ei ole ongelman lähteen lähettyvillä.
- Salli lapsen ilmaista itseään. Se saattaa olla aluksi vaikeaa lapselle, mutta lapsen on tärkeää tietää, että olet valmis kuuntelemaan häntä. Ole kuitenkin varovainen, ettet kuormita lasta kysymyksilläsi. Sen sijaan voit tarjota kuuntelevaa korvaasi aina kun hän sitä tarvitsee.
- Älä suutu lapselle, mikäli hän ei kykene ilmaisemaan itseään ja murheitaan. Jos lapsi ei osaa sanoittaa tunteitaan, hänelle suuttuminen tulee vain pahentamaan tilannetta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Cornellà I Canals, J. (2008). Trastornos psicosomáticos. Pediatria Integral.
- Pedreira, J. ., Palanca, I., Sardinero, E., & Martin, L. (2001). Trastornos psicosomáticos en la infancia y la adolescencia. Rev. Psiquiatria y Psicol. Del Niño y Adolescente.