Lapsuusiän skitsofrenia

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Mara Amor López.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Skitsofrenia on yleensä nuorella aikuisiällä puhkeava vakava psykiatrinen sairaus, joka ilmenee harhaluuloina, aistiharhoina, hajanaisena ajatteluna ja puheena, kognitiivisten toimintojen häiriöinä, poikkeavana motorisena käyttäytymisenä ja negatiivisina oireina, kuten aloitekyvyttömyytenä tai sosiaalisena vetäytymisenä. Skitsofreniapotilaalla ilmenee yleensä myös muita oireita, kuten ahdistusta ja masennusta. Se on hyvin harvinainen alle 13-vuotiailla lapsilla.

Lapsuusiän skitsofrenian oireet

Skitsofrenia puhkeaa yleensä nuorella aikuisiällä, mutta sitä esiintyy jonkin verran myös lapsilla. On kuitenkin hyvin harvinaista, että henkilö saa skitsofreniadiagnoosin alle 13-vuotiaana. Tähän häiriöön liittyy erilaisia oireita, jotka voivat vaihdella laadultaan ja vakavuudeltaan. Oireet saattavat myös helpottua ja vaikeutua vuorotellen.

Pienen lapsen oireet

Oireisiin voi liittyvä ongelmia lapsen kehityksessä, kuten:

• Myöhään ryömimään oppiminen
• Myöhään kävelemään oppiminen
• Viivästynyt puheen kehitys
• Epätavallinen motorinen käytös, kuten itsensä heijaaminen tai käsien heiluttelu

Nämä oireet eivät liity ainoastaan skitsofreniaan, vaan niillä voi olla yhteys myös esimerkiksi autismikirjon häiriöön.

Nuoren oireet

Nuoren oireet ovat hyvin samankaltaisia kuin aikuisen oireet, mutta diagnoosin tekeminen voi olla vaikeampaa, koska osa oireista on tyypillisiä tälle kehitysvaiheelle.

• Uniongelmat
• Motivaation puute
• Heikko koulumenestys
• Mielialan vaihtelut
• Masentuneisuus
• Normaalista poikkeava käytös
• Päihteiden väärinkäyttö
• Etääntyminen perheestä ja ystävistä

Nuorilla on aikuisia harvemmin harhaluuloja, mutta hallusinaatiot ovat mahdollisia.

Myöhemmät oireet

Iän myötä lapselle todennäköisesti ilmaantuu oireita, jotka helpottavat oikean diagnoosin tekemistä.

• Aistiharhat, kuten kuuloharhat
• Harhaluulot, kuten vainoharhaiset ajatukset tai perusteettomat uskomukset, joista henkilö pitää itsepäisesti kiinni
• Puheen ja käytöksen muutokset

Lapsuusiän skitsofrenian aiheuttajat

Skitsofrenian syitä ei vielä täysin tunneta. Tutkimusten mukaan erilaiset perinnölliset tekijät kuitenkin lisäävät alttiutta sairastumiselle. Tärkein perinnöllisyyteen liittyvä tekijä on lähisukulaisella todettu skitsofrenia tai muu psykoosi. Osalla skitsofreniaan sairastuneista on todettu toiminnallisesti merkittäviä muutoksia erityisesti aivojen otsa- ja ohimolohkojen hienorakenteessa ja toiminnassa. Myös stressillä tiedetään olevan rooli sairastumisessa, eli skitsofrenia saattaa puhjeta siihen alttiilla henkilöllä sisäisen tai ulkoisen stressin seurauksena.

Ympäristöön liittyviä riskitekijöitä ovat muun muassa odottavan äidin stressi ja raskauden aikaiset sairaudet, raskauteen ja synnytykseen liittyvät komplikaatiot sekä lapsuudenaikaiset keskushermoston infektiot. Suurentunut skitsofrenian riski liittyy myös lapsuus- ja nuoruusiän traumoihin ja kaltoin kohteluun, syrjäytymiseen, vähäosaisuuteen sekä päihteiden ja etenkin kannabiksen käyttöön.

Lapsuusiän skitsofrenian hoito

Skitsofrenian hoito perustuu pitkäjänteiseen, luottamukselliseen hoitosuhteeseen sekä yksilölliseen hoitosuunnitelmaan.

Hoidossa keskeisiä tekijöitä ovat:

• Psykoosilääkitys
• Potilaan ja hänen perheensä koulutuksellinen terapia
• Psykososiaalisen yksilöhoidon spesifiset muodot, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia
• Potilaan toimintakykyä ja elämänlaatua parantavat psykososiaalisen kuntoutuksen muodot
• Työkuntoutuksen ja tuetun työllistymisen edistäminen
• Somaattisen terveyden arviointi ja edistäminen, erityisesti kardiometabolisten riskien pienentäminen

Pitkäaikaishoidossa tärkeitä asioita ovat potilaan tukeminen hoitoon sitoutumisessa, uusien sairausjaksojen ehkäisy, mielekäs päiväohjelma ja sosiaaliset suhteet, potilaan integroiminen yhteiskuntaan sekä joustavat palvelut akuuteissa kriisitilanteissa.