Lapsen dysartria
Dysartria on keskus- tai ääreishermoston vauriosta johtuva puhemotorinen häiriö, joka aiheuttaa puhelihasten heikkoutta, halvaantumista tai tuntopuutoksia. Dysartiasta kärsivän lapsen kognitiiviset taidot ovat normaalilla tasolla. Hän ymmärtää muiden käyttämää kieltä, mutta hänen on itse vaikeaa artikuloida sanoja oikein.
Kielellisten häiriöiden ja puhehäiriöiden ero
Kielelliset häiriöt ja puhehäiriöt nähdään usein toisiinsa verrattavina, mutta tosiasiassa kyse on kahdesta eri asiasta. Kielellinen häiriö tarkoittaa ympäristön ärsykkeiden väärin tunnistamista tai vääränlaista hallintaa, mikä voi vaikuttaa lapsen kognitiiviseen kehitykseen eriasteisesti. Kielellisten häiriöiden pääasiallisia tunnuspiirteitä ovat kyvyttömyys ymmärtää, oppia tai artikuloida sanoja. Näin ei tapahdu ainoastaan puheen tuotossa ja ymmärtämisessä, vaan ongelma voi vaikuttaa myös kykyyn lukea ja kirjoittaa.
Yleisesti ottaen kielellisiin häiriöihin ei liity lihaksistollisia tai hengityksellisiä toimintahäiriöitä niissä kehon osilla, joissa ääntä tuotetaan. Puhehäiriöt sen sijaan liittyvät motoriikkaan. Toisin sanoen niihin liittyy sanojen artikuloimiseen käytettävien neuromuskulaaristen signaalien vääränlaista hallintaa. Puhehäiriöt eivät vaikuta älylliseen kapasiteettiin, aisteihin tai hermojärjestelmän toimintaan.
Lapsen dysartria
Dysartria on keskus- tai ääreishermoston vauriosta johtuva häiriö, joka voi aiheuttaa puheen tuottoon liittyvien lihasten heikkoutta sekä puheliikkeiden koordinaation ja äänentuoton vaikeutta, jolloin puhe on hidasta, takeltelevaa tai epäselvää. Se aiheutuu usein aivoverenkiertohäiriöstä, aivovammasta tai neurologisesta sairaudesta. Dysartriaan liittyy usein myös nielemisvaikeuksia ja hengityskontrollin ongelmia.
Monet dysartriasta kärsivät lapset ovat taipuvaisia eristäytymään muista ja välttämään muiden kanssa puhumista. Lapsi voi pelätä kiusaamista ja pilkkaamista tai kokea puhumisen turhauttavana tai häpeällisenä. Jos lapsi ei saa dysartriaan tarvitsemaansa hoitoa ja perheensä tukea, hän saattaa alkaa kärsiä sosiaalisesta ahdistuneisuudesta ja muista psyykkisistä häiriöistä. On siis tärkeää, että vanhemmat tukevat lasta ja osoittavat välittävänsä hänestä. Tukemalla lapsen itsetunnon kehitystä vanhemmat voivat auttaa tätä kasvamaan emotionaalisesti terveeksi aikuiseksi.
Mahdollisia dysartrian oireita
- Kuiskaten tai hyvin hiljaa puhuminen
- Hitaasti puhuminen
- Epätyypillisesti artikuloiden puhuminen niin, että puhe kuulostaa pakotetulta tai keinotekoiselta
- Epänormaali intonaatio, kuulostaen hyvin terävältä tai käheältä
- Sanojen artikuloinnin rytmin epätasaisuus ja puheen keskeytyminen
Lapsen dysartrian hoito
Dysartrian hoito perustuu siihen, että vamma tai sairaus vaikuttaa kehon motorisiin toimintoihin. Tällöin terapia keskittyy lihaksiston kuntouttamiseen ja sisältää esimerkiksi hengitysharjoituksia, foneettisia harjoituksia sekä suun ja kasvojen alueen harjoituksia. Tällä tavoin lihaksisto herkistyy niin, että lapsi oppii tuottamaan kieltä ymmärrettävästi sekä nielemään ruokaa oikein.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Domínguez Núñez, C. (1984). Trastornos del habla infantil. “Revista de Logopedia, Foniatria y Audiologia.” https://doi.org/10.1016/S0214-4603(84)75319-8
- González, R. A., & Bevilacqua, J. A. (2012). Las disartrias. Rev Hosp Clín Univ Chile.
- Sánchez, F. M. (2010). Trastornos Del Habla Y De La Voz. Revista de Neurologia.