Lapsen dermatillomania
Jokainen meistä tuntee lapsen tai aikuisen, joka pureskelee toistuvasti kynsiään. Kyseessä on yleinen tapa, joka on monelle tapa käsitellä omia murheita ja ahdistuneisuutta. Samoin on myös pakko-oireiseen spektriin kuuluva dermatillomania.
Mikä on dermatillomania?
Dermatillomania eli ihon pakonomainen nyppiminen on pakko-oireiseen spektriin kuuluva hillitsemishäiriö, johon liittyy pakonomainen tarve nyppiä, nykiä, raapia tai purra omaa ihoa. Dermatillomaniasta kärsivä lapsi voi esimerkiksi pureskella sormenpäidensä ihoa tai kynsinauhojaan tai purra poskiensa sisäpintaa tai huuliensa ihoa. Ihon nyppisellä ja pureskelulla henkilö lievittää stressiään, purkaa ahdistustaan tai tuottaa itselleen mielihyvää. Tämä voi aiheuttaa haavaumia, kovettumia, turvotusta, verenvuotoa ja arpeutumia ja joissain tapauksissa jopa ihon pysyvän vaurioitumisen.
Mistä lapsen dermatillomania johtuu?
Ihon nyppiminen tai pureskelu liittyy yleensä tilanteisiin, joissa lapsi kokee esimerkiksi jännitystä, levottomuutta, stressiä tai vainoharhaisuutta. Dermatillomaniaa esiintyy eniten lapsilla, jotka ovat luonnostaan taipuvaisia ahdistuneisuuteen tai jotka kärsivät jonkinlaisesta ahdistuneisuushäiriöstä tai sosiaalisista fobioista. Häiriö voi kummuta myös jostakin erityisestä tapahtumasta lapsen elämässä, joka on aiheuttanut hänelle ahdistusta.
Lapsen kokemaa tunnetta voi kuvailla samankaltaiseksi kuin tunnetta, jota ihminen kokee juuri ennen aivastamista – sitä epämukavaa kutinaa, joka helpottuu ainoastaan aivastamalla. Dermatillomaniassa kyse on samankaltaisesta tilanteesta, jossa lapsi kokee kasvavaa levottomuutta, joka katoaa vasta, kun hän alkaa nyppiä tai pureskella ihoaan. Näin tekemällä hän kokee helpotusta ja mielihyvää, ja juuri tästä syystä tapa voi olla hyvin vaikea lopettaa.
Ihon nyppiminen tai pureskeleminen on siis eräänlainen työkalu ahdistuneisuudesta selviämiseen. Lapsen hermostuneisuus vähenee hetkellisesti, kun hän pureskelee sormiaan, nyppii ihoaan tai pureskelee huultaan. Hän oppii nopeasti käyttämään tätä tapaa rauhoittaakseen itseään.
Miten lapsen dermatillomaniaa voidaan hoitaa?
Dermatillomaniaa on tutkittu kohtalaisen vähän, koska tapaukset jäävät yleensä ilmoittamatta, minkä vuoksi myöskään hoitokeinoja ei vielä tunneta hyvin. Jotkut häiriöstä kärsivistä ovat kuitenkin saaneet avun kognitiivis-behavioristisesta terapiasta, hypnoosista, itsehypnoosista ja meditaatiosta. Joissain tapauksissa hoitona käytetään samaa lääkitystä kuin pakko-oireisten häiriöiden hoidossa.
Jos lapsen huomataan kärsivän dermatillomaniaan viittaavista oireista, on tärkeää pyrkiä selvittämään, mistä hänen ahdistuneisuutensa johtuu. Juurisyyn selvittämiseen ja hoitamiseen tarvitaan usein ammattilaisen apua. Kotihoitona voidaan pyrkiä käyttämään niin sanottua käänteisen tavan oppimista. Tämä tarkoittaa, että lapselle opetetaan vastakohtainen tapa, jota hänen tulee noudattaa, kun hänellä ilmenee tarve nyppiä tai pureskella ihoaan. Hän voi esimerkiksi istua käsiensä päälle hetken aikaa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Al Hawsawi, K., Al Aboud, K., & Ramesh, V. (2003). Dermatophagia simulating callosities. Dermatology and Psychosomatics/Dermatologie und Psychosomatik, 4(1), 42-43. https://www.karger.com/Article/PDF/70535
- AA, A. Z. (2018). Tragic Teenage Boy Presenting With Calluses Due to Dermatophagia. Dermatol Case Rep, 3(140), 2. https://www.researchgate.net/publication/326522135_Tragic_teenage_boy_presenting_with_calluses_due_to_dermatophagia