Lapsen astman hoito
Astma on länsimaissa yleisin lapsuusiän pitkäaikaissairaus, jota sairastaa 6-10 % lapsista. Lasten astma alkaa yleensä leikki- tai kouluiässä, mutta joillain lapsilla se ilmenee ensimmäistä kertaa jo 1-2-vuotiaana infektioihin liittyvänä hengitysvaikeutena tai pitkittyneenä yskimisenä. Lapsuudessa alkanut astma helpottaa melko usein murrosiässä, mutta osa sairastaa astmaa loppuikänsä. Lapsen astman hoito mitoitetaan aina oireiden mukaisesti.
Mikä astma on?
Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus, minkä johdosta limakalvo on turvonnut, limanmuodostus lisääntynyt ja värekarvatoiminta heikentynyt. Astmaan liittyy keuhkoputkien supistelutaipumus. Astmaa sairastavalla lapsella on yleensä perinnöllinen alttius sairauden syntyyn, eli vähintään toisella hänen vanhemmistaan on astma tai allergioita.
Astmakohtauksen tyypillisiä oireita ovat:
- Hengitysvaikeudet
- Hengitysteiden tukkeutuminen
- Uloshengityksen vinkuminen
- Voimakas yskä
- Keuhkoputkien hyperreaktiivisuus
Jos lapsella on hengitysvaikeuksia tai rajuja yskänpuuskia tai hän kärsii viikkojen ajan jatkuvasta yskästä ilman selvää syytä, on hyvä hakeutua hoitoon.
Lapsen astman hoito
Astman hoito jaetaan yleisesti ottaen kahteen osaan, eli ylläpitävään hoitoon ja akuuttien astmakohtausten hoitoon. Jos lapsen astma oireilee vain satunnaisesti, hän saattaa pärjätä pelkän tarvittaessa käytettävän keuhkoputkia laajentavan lääkkeen avulla. Yleensä potilas kuitenkin tarvitsee ylläpitävänä hoitona tulehdusta hillitsevän lääkityksen.
Käytettävät lääkkeet valitaan aina lapsen oireiden voimakkuuden mukaisesti. Nykyään astmalääkkeet ovat turvallisia, ja niiden avulla potilaille turvataan yleensä varsin oireeton elämä. Suurin osa astmapotilaista sairastaa lievää tautia, joka saadaan kohtalaisen helposti pysymään hallinnassa. Aikuisista astmaatikoista vain noin 4 % on todella vaikea tautimuoto.
Astman hoidon pääasialliset tavoitteet ovat:
- Kroonisten oireiden vähentäminen ja eliminointi
- Akuuttien astmakohtausten ehkäiseminen
- Käytettävien lääkkeiden käytön minimointi
Tulehdusta hillitsevänä ylläpitolääkkeenä käytetään yleisimmin kortikosteroideja, jotka annostellaan inhalaattorin avulla. Joissain tapauksissa niiden sijaan tai ohella käytetään tablettimuotoisia leukotrieeniantagonistilääkkeitä. Vaikeaa astmaa sairastavilla voidaan käyttää hengitettävää yhdistelmävalmistetta, joka sisältää kortikosteroidin lisäksi pitkävaikutteista avaavaa beeta-agonistia.
Osa lapsista tarvitsee tehokkaan alkuhoidon jälkeen kortikosteroidi-inhalaatioita vain muutaman viikon kuureina oireiden ilmaantuessa, kun taas osa potilaista tarvitsee jatkuvan lääkityksen, jolloin annostelu lasketaan minimiinsä.
Astmakohtauksen hoitoon käytetään inhaloitavaa lyhytvaikutteista avaavaa lääkettä. Astmakohtauksen jälkeen lääkitystä lisätään yleensä niin, että avaavaa lääkettä annostellaan 4-6 kertaa vuorokaudessa, minkä lisäksi myös ylläpitävän lääkkeen määrää kasvatetaan väliaikaisesti.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Escribano Montaner, A., Ibero Iborra, M., Garde Garde, J., Gartner, S., Villa Asensi, J., & Pérez Frías, J. (2003). Protocolos terapéuticos en asma infantil. Protocolos Diagnóstico-terapéuticos AEP. Neumología y Alergia. Madrid: Asociación Española de Pediatría, 187-210.
- Laita, J. C., Fernández, J. D. B., Montaner, A. E., Benítez, M. F., de la Rubia, S. G., Garde, J. G., … & Martínez, C. P. (2007, September). Consenso sobre tratamiento del asma en pediatría. In Anales de Pediatría (Vol. 67, No. 3, pp. 253-273). Elsevier Doyma.
- de Arriba Méndez, S., Pellegrini Belinchón, J., Ortega Casanueva, C. (2016). Tratamiento del niño asmático. Pediatr Integral; XX (2): 94-102.