Autismi ja suoliston mikrobisto

Kirjoittanut ja tarkastanut biokemisti Luz Eduviges Thomas-Romero.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Esimerkiksi ihmisen suolistossa, suussa ja iholla elää mikrobeja, jotka ovat mikroskooppisen pieniä eliöitä. Niihin kuuluu muun muassa bakteereita, viruksia, homeita, hiivoja ja arkeoneja. Suolistomikrobit ovat suolistossa eläviä bakteereita. Niistä suurin osa elää paksusuolessa, mutta osa myös ohutsuolessa.

Miten suoliston mikrobisto toimii?

Tiedät varmasti, että elimistössäsi on eläviä mikro-organismeja. Et kuitenkaan välttämättä ole tietoinen siitä, niiden todellisen populaation suuruudesta. On helppoa ymmärtää, että tihein ja monimuotoisin mikrobiyhteisö elää suolistossasi. Tiesitkö, että yli puolet ulosteen massasta on suoliston mikrobistoa?

Elimistössä on niin runsaasti mikrobeja, että ne pystyvät prosessoimaan ruuansulatuksen alusta loppuun. Tämä on ilmeistä, mutta suoliston mikrobistoon liittyy paljon muutakin, mikä saattaa yllättää sinut. Mikrobeilla on avainrooli puolustusjärjestelmän kehityksessä sekä sen toiminnan ylläpidossa. Lisäksi niiden vastuulla on aineenvaihdunnan säätely.

Miten mikrobit liittyvät aivoihin?

Mikrobeilla on suuri vaikutus myös aivoihin. Viime aikoina tiede on osoittanut, että aivoissa on olemassa kaksi suuntainen mikrobioottis-intestinaalinen aksis. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että stressi voi häiritä suoliston mikrobistoa ja samaan aikaan suoliston flora voi vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen.

Aiheeseen liittyviä tieteellisiä tutkimuksia on tehty runsaasti rotilla, jotka on kasvatettu “ilman bakteereja”. Nämä tutkimukset ovat demonstroineet, mitä tapahtuu, kun tavallinen suoliston mikobisto puuttuu. Sillä on vaikutuksia käyttäytymiseen, aivojen geeni-ilmentymään sekä hermojärjestelmän kehitykseen.

Toisenlaisissa tutkimuksissa hyödynnettiin antimikrobisia agentteja sekä ensimmäisiä ulosteensiirtoja. Nämä tutkimukset osoittivat, että suoliston floran koostumuksen eroavaisuudet vaikuttavat käyttäytymiseen. Lisäksi ne osoittivat, että suoliston mikrobiston koostumuksen muutokset voivat aiheuttaa tai helpottaa ahdistuneisuutta.

Tänäpäivänä tutkijat ovat edistyneet tutkimuksissaan myös molekulaarisella tasolla. Nyt tiedetään, että muutokset mikrobioottisessa ekosysteemissä voivat aiheuttaa tietynlaisia muutoksia välittäjäaineissa sekä niiden reseptoreissa. Näin on esimerkiksi serotoniinin kohdalla.

Autismi ja suoliston mikrobisto

Autismikirjon häiriö viittaa neurologisen kehityksen häiriöön. Tähän häiriöön liittyy pääasiallisesti kaksi vajavuutta: heikentynyt kommunikointi ja sosiaalinen vuorovaikutus. Autistisella henkilöllä ilmenee rajoittuneita ja toistavia toimintamalleja liittyen mielenkiinnon kohteisiin, käyttäytymiseen sekä toimintoihin. Autismia ilmenee 2-20 tapauksessa tuhannesta ympäri maailman.

Autismin keskeisiin oireisiin ei ole olemassa parantavaa hoitokeinoa. Autismin kirjon henkilöillä on usein myös ruoansulatuksellisia ongelmia ja muutoksia suoliston mikrobistossa. Tämän löydöksen kanssa samansuuntaisia havaintoja osoittavat yhä useammat tutkimukset siitä, että muutoksia ilmenee myös immuunijärjestelmässä sekä neuroinflammatorisissa mekanismeissa autisminkirjon henkilöillä.

Tätä tukee ajatus, että autisminkirjon häiriön taustalla on fysiologinen perusta. Asiantuntijat uskovat ruuansulatuksellisten ongelmien lievittämisen helpottavan myös autismin aiheuttavia pääasiallisimpia oireita. Eräs viimeaikainen tutkimus myös osoitti, että tällä olisi pitkäaikaisia positiivisia vaikutuksia autistiseen lapseen. Tämä vallankumouksellinen tutkimus liittyi ulosteensiirtoon eli ulosteen mikrobioottiseen elinsiirtoon.

Äidinmaidon, suoliston mikrobiston ja autismin yhteys

Äidinmaito on määrittävä tekijä yksilön suoliston biomin koostumuksessa. Tästä syystä tutkimukset liittyen autististen henkilöiden ja äidinmaidon yhteyteen ovat suuren mielenkiinnon kohteena. Vuonna 2019 tehty tutkimus tutki yhteyttä autisminkirjon häiriön, äidinmaidon sekä imetyksen keston välillä. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että pidempiaikainen imettäminen toimisi suojaavana tekijänä autimisinkirjon häiriöltä. Lisätutkimuksia aiheeseen kuitenkin vielä tarvitaan.