Lasten yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

29 tammikuu, 2020
Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö saa lapsen kokemaan liiallista ja laaja-alaista huolestuneisuutta erilaisista asioista.

Tarkasteltaessa lasten psykologisia häiriöitä, ahdistuneisuus on yleisimpiä oireita ja ongelmia. Tämän tyyppisten ongelmien diagnosointi on usein haastavaa, sillä voi olla vaikea määrittää, onko kyse normaalista lapsen kehitykseen liittyvästä asiasta vai varsinaisesta ongelmasta. Tämän lisäksi ahdistuneisuus voi olla monen eri sairauden tai häiriötilan oire.

Tänään puhumme yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä. Toisin kuin esimerkiksi eroahdistus, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ei ole erityisesti lapsilla esiintyvä ongelma. Noin 5 % ihmisistä kärsii tästä häiriöstä jossain vaiheessa elämäänsä, ja heistä yli 50 % oireet alkavat lapsuudessa tai murrosiässä.

Mikä on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö?

Duodecimin mukaan eri tyyppinen ahdistuneisuus liittyy lähes kaikkiin psykiatrisiin sairauksiin ja häiriötiloihin. Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä ilmenevä ahdistus ja huoli eroavat lähes jokaisen ihmisen jossain vaiheessa elämäänsä kokemasta luonnollisesta ahdistuneisuudesta niin, että ahdistus ja huoli ovat selvästi liiallisia, jatkuvia ja pitkäaikaisia. Mitä useammista asioista henkilö on huolissaan ja mitä enemmän hän kärsii jatkuvasta väsymyksestä, levottomuudesta tai ärtyneisyydestä, sitä todennäköisemmin kyse on nimenomaan yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä, eikä pelkästä väliaikaisesta stressaavasta tai ahdistavasta elämäntilanteesta.

Lasten yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

Yleistyneelle ahdistuneisuushäiriölle on siis ominaista jatkuva huolestuneisuus, ahdistus ja pelokas odotus, joihin yhdistyy usein levottomuutta, jännittyneisyyttä, väsymystä, keskittymisvaikeuksia, ärtyneisyyttä, vapinaa, säpsähtelyä, hikoilua, pahoinvointia, ripulia, hengityksen tai pulssin kiihtymistä, lihasjännitystä tai nukahtamis- ja nukkumisvaikeuksia. Lapsilla ja nuorilla häiriö voi ilmetä itseluottamuksen puutteena, perfektionismina, erilaisten onnettomuuksien tai myöhästymisen pelkona, suorituspelkona ja korostuneena rohkaisun tarpeena.

Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä huoli ja ahdistus eivät kohdistu yksittäiseen tekijään kuten sosiaalisesta ahdistuneisuudesta tai fobioista kärsivällä. Se johtuu ennemminkin useista ja vaihtelevista aspekteista. Epämiellyttävälle ololle ei ole yhtä selkeää syytä, ja huoli vaikuttaa kohdistuvan vuorotellen erilaisiin asioihin. Lapsi saattaa olla tietoinen siitä, että hänen ahdistuksensa on suhteetonta, mutta hän ei siltikään pysty hallitsemaan sitä.

Yleistyneelle ahdistuneisuushäiriölle ominainen ahdistus, pelokas odotus ja huoli ilmenevät useimpina päivinä ja yhtäjaksoisesti vähintään kuuden kuukauden ajan. Kaikki nämä oireet vaikuttavat merkittävästi lapsen sosiaaliseen elämään ja koulunkäyntiin.

Epäspesifisyydestään huolimatta, häiriö liittyy usein lapsilla seuraaviin asioihin:

  • Koulu- ja urheilumenestys: Lapsi voi vaatia itseltään liikaa, jopa täydellisyyttä. Hän kokee, että hänen on yllettävä aina parhaisiin tuloksiin ja arvosanoihin, ja hän huolehtii jatkuvasti siitä, saavuttaako hän tavoitteensa.
  • Läheisten turvallisuus: Lapsi voi pelätä, että hänen perheenjäsenilleen tapahtuu jotain pahaa – tämä voi tarkoittaa esimerkiksi onnettomuutta, varkauden kohteeksi joutumista tai luonnonkatastrofin keskelle jäämistä.
  • Oma tai läheisten terveys: Lapsi voi olla hyvin huolestunut joko omasta tai läheistensä terveydestä. Hän saattaa olla suhteettoman peloissaan mahdollisesta tartunnan saamisesta tai muusta sairastumisesta.

Mistä yleinen ahdistuneisuushäiriö johtuu?

Lapsen yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön tarkkaa aiheuttajaa ei tunneta. Kyseessä on syiltään ja taustatekijöiltään monikerroksinen häiriö. Synnynnäiset rakenteelliset ja temperamentilliset tekijät, erilaiset kehityksen aikaiset rasitustekijät, stressaavat ja traumaattiset tapahtumat elämässä, sosiaalisen tukiverkoston niukkuus, runsas kahvin juonti, tupakointi sekä alkoholin liikakäyttö lisäävät oireiden voimakkuutta tai alttiutta häiriöön.

Oireiden voimakkuus vaihtelee paitsi henkilöiden välillä, myös samalla henkilöllä vuodesta toiseen. Huomattava osa potilaista kokee kärsineensä oireista läpi koko elämänsä.

Lasten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoito

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on joissain tapauksissa kroonisesti etenevä ja vaikeasti hallittava häiriö, mutta monien lasten oireita saadaan lievitettyä oikealla hoidolla. Varhainen diagnoosi auttaa yleensä vähentämään häiriön negatiivisia vaikutuksia.

Vaikka lieviä oireita voidaankin pyrkiä hallitsemaan ja hoitamaan omatoimisesti, vähänkin vakavammista oireista kärsivän suositellaan kääntyvän joko yleislääkärin tai suoraan psykiatrin tai psykologin puoleen. Hoidossa voidaan hyödyntää sekä erilaisia psykoterapeuttisia hoitomenetelmiä että oireita lievittäviä lääkkeitä.

Oireita pahentavan kielteisen omakuvan välttämiseksi sekä itse potilaan että hänen läheistensä on tärkeä ymmärtää, että oireiden ilmeneminen on tahdosta riippumaton tila, joka aiheuttaa potilaalle kärsimystä. Syyllisyys ja häpeä oireista yleensä pahentavat oireita.

  • Ruiz Sancho AM, Lago Pita B.(n.d.). Trastornos de ansiedad en la infancia y en la adolescencia. En: AEPaped. Curso de Actualización Pediatría 2005. Madrid: Exlibris Ediciones; 2005. p. 265-280
  • Cárdenas, E. M., Feria, M., Palacios, L., & de la Peña, F. (2010). Guía clínica para los trastornos de ansiedad en niños y adolescentes. México: Instituto Nacional de Psiquiatria Ramón de la Fuente Muñiz.