6 myyttiä hampaiden harjaamisesta

Tänään puhumme kuudesta syyhygieniaan liittyvästä myytistä, jotka voivat vaarantaa lapsen suun terveyden.

Lapsen suuhygieniasta huolehtiminen on tärkeää ensimmäisen hampaan puhkeamisesta lähtien. Suurimmassa osassa perheitä lapsen hampaiden harjaamisesta ja suun hoidosta huolehditaan hyvin, mutta suuhygieniasta huolehtimiseen liittyy myös tiettyjä haitallisia uskomuksia, jotka voivat vaarantaa lapsen suun terveyden.

6 myyttiä hampaiden harjaamisesta

1. Maitohampaiden harjaaminen ei ole välttämätöntä

Joku saattaa ajatella, että maitohampaista huolehtiminen ei ole välttämätöntä, koska kyse ei ole pysyvistä hampaista, mutta tosiasiassa vauvan hampaiden harjaaminen on tärkeää aloittaa heti ensimmäisen hampaan puhjettua, sillä myös maitohampaisiin voi muodostua kariesta ja reikiä, jotka saattavat johtaa vieläkin vakavampiin ongelmiin. Hyväkuntoiset maitohampaat paitsi auttavat lasta puhumisessa ja syömisessä, myös pitävät paikkaa niiden tilalle aikanaan kasvaville rautahampaille. Hampailla on myös tärkeä sosiaalinen rooli, sillä hymyileminen auttaa lasta olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa ilman häpeää tai komplekseja.

Pienen lapsen hampaat harjataan kevyin liikkein pehmeällä vauvaharjalla, käyttäen pientä määrää fluorihammastahnaa. Aluksi vanhemmat ovat yksin vastuussa lapsen hampaiden pesemisestä. Lapsi voi alkaa harjoitella hampaiden harjaamista noin 3 vuoden iässä, mutta vanhempien täytyy varmistaa hampaiden todella puhdistuvan siihen asti, että lapsi on noin 6-vuotias, minkä jälkeen hän voi huolehtia itsenäisesti hampaistaan.

2. Hampaiden harjaaminen kerran päivässä riittää

Aivan kuten aikuistenkin, myös lasten hampaat on tärkeää harjata vähintään kaksi kertaa päivässä – aamulla heräämisen jälkeen ja illalla ennen nukkumaanmenoa. Kahden tai kolmen päivittäisen harjauksen avulla hampaiden pinnalle kerääntyvä plakki hajoaa. Yhden harjauskerran tulee kestää noin 2 minuuttia.

3. Lasten ei tarvitse käyttää hammastahnaa

Asiantuntijat suosittelivat pitkään, että alle 2-vuotiaiden lasten hampaita harjattaessa ei käytetä fluorihammastahnaa, mutta nykyään fluorihammastahnan käyttö suositellaan aloitettavan heti ensimmäisen hampaan puhjettua. Hammastahnan määrä ja tyyppi riippuvat lapsen iästä ja käyttöveden fluoridipitoisuudesta.

Alle 3-vuotiaan hampaiden harjauksessa käytetään noin riisiryynin kokoista määrää hammastahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1 000–1 100 ppm (parts per million) eli 0,10–0,11 %. Jos käyttöveden fluoridipitoisuus on yli 0,7 mg/l (0,7 ppm) mutta alle 1,5 mg/l, alle 6-vuotiaille suositellaan tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on enintään 500 ppm. Jos veden fluoridipitoisuus on yli 1,5 mg/l, alle 6-vuotiaalle ei suositella fluorihammastahnan käyttöä lainkaan.

4. Hampaiden harjaaminen ei ole välttämätöntä, jos käyttää suuvettä

Ainoa tapa irrottaa tehokkaasti plakkia, bakteereita ja likaa on hampaiden harjaus. Suuveden käytöstä voi joissain tapauksissa olla hyötyä, mutta suuvesi ei koskaan korvaa hampaiden harjausta. Yleensä pienille lapsille ei suositella suuveden käyttöä, koska he eivät välttämättä pysty välttämään suuveden nielemistä. Alle 6-vuotiaiden lasten tulisi välttää fluorisuuvesiä myös siitä syystä, että liiallinen altistus fluoridille voi johtaa fluoroosiin. 6–12-vuotiaiden lasten tulee käyttää suuvettä vain aikuisen tarkassa valvonnassa.

5. Harjaaminen puhdistaa hampaiden kaikki pinnat

Lapsen hampaita harjattaessa on varmistettava, että sekä sisä-, ulko- että purupinnat puhdistuvat hyvin. Harjalla ei kuitenkaan päästä käsiksi hampaiden väleihin, vaan niiden puhdistamiseen tarvitaan hammaslankaa tai hammasväliharjaa. Hammaslääkäri on paras henkilö ohjeistamaan, koska lapsen hampaita kannattaa alkaa langata. Hampaiden harjauksen yhteydessä myös lapsen ienrajat ja kieli on puhdistettava hyvin.

6. Hampaat kuuluu harjata voimalla

Moni uskoo, että mitä kovempaa hampaita harjaa, sitä paremmin ne puhdistuvat. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä kovaa painaminen ei vaikuta hampaiden puhdistumiseen, ja liian kovaa harjaaminen voi jopa kuluttaa hampaiden pintoja ja vahingoittaa ikeniä. Lapsen hampaat harjataan pienin liikkein harjaa edestakaisin liikuttaen. Hammasharja asetetaan 45 asteen kulmaan hampaan pintaa ja ientä vasten, eikä sitä saa painaa liian kovaa.

Avain hyvään suuhygieniaan on paitsi hampaiden säännöllinen harjaaminen, myös sokeria sisältävien tuotteiden välttäminen, terveellisen ruokavalion noudattaminen ja säännöllisesti hammastarkastuksissa käyminen. Hammaslääkäri paitsi tarkistaa lapsen suun ja hampaiden tilan, myös keskustelee lapsen kanssa, antaa neuvoja ja opettaa hyviä suuhygieniatapoja.