5 keinoa lievittää lapsen kurkkukipua
Kutina ja polttava tunne nielussa yhdistettynä nielemisvaikeuksiin voi tehdä lapsen olon hyvin epämukavaksi. Kurkkukipu liittyy useimmiten tavalliseen virusflunssaan, mutta sen voivat aiheuttaa myös muun muassa bakteeritulehdukset, allergiat tai jopa liiallisesta huutamisesta johtuva ärsytys. Esimerkiksi flunssaan liittyvään kurkkukipuun ei ole varsinaista parannuskeinoa, mutta onneksi olemassa on monia tapoja lievittää lapsen kurkkukipua.
Suurimmassa osassa tapauksia kurkkukipu ei vaadi lääkehoitoa ja paranee itsestään viimeistään 4–5 päivän sairastamisen jälkeen. Lapsen oloa on kuitenkin tärkeää tarkkailla, ja jos kurkkukipu on toistuvaa tai jatkuu pitkään, on syytä hakeutua lääkäriin.
5 keinoa lievittää lapsen kurkkukipua
Jos kurkkukipu häiritsee lasta, sitä voi lievittää apteekista saatavilla, lapsille sopivilla särkylääkkeillä. Ne auttavat myös alentamaan mahdollista flunssaan liittyvää kuumetta. Lääkkeiden annostelussa on tärkeää noudattaa pakkauksen tai lääkärin ohjetta. Jos kyseessä on hyvin pieni lapsi, särkylääkkeen käytöstä kannattaa aina keskustella lääkärin kanssa. Lääkkellistä hoitoa voidaan täydentää erilaisilla luonnollisilla hoitokeinoilla.
1. Nesteytys
Flunssaan liittyy usein nenän tukkoisuutta, mikä pakottaa lapsen hengittämään suun kautta. Tämä saa kurkun kuivumaan ja ärtymään entisestään, minkä vuoksi lapsen on tärkeää juoda tarpeeksi. Lämmin tee tai kuuma mehu tekee hyvää, mutta lapsen on tärkeää juoda myös vettä riittävän nestemäärän varmistamiseksi. Jos kyseessä on pieni lapsi, jota vielä imetetään, hänelle on tarjottava rintaa tarpeeksi usein. Isommalle lapselle tarjottavien ruokien ja juomien on hyvä olla lämpimiä, sillä liian kuumat ja kylmät ruoat voivat pahentaa kivun tunnetta.
2. Suolavedellä kurlaaminen
Tämä kotihoito sopii lapsille, jotka osaavat jo pitää nestettä kurkussaan nielemättä sitä sekä sylkeä nesteen ulos. Lapsi pystyy tähän yleensä noin 6-vuotiaana. Suolavesi valmistetaan liuottamalla 1–1,5 teelusikallista suolaa noin 2,5 desilitraan lämmintä vettä. Lapsen täytyy kurlata suolavettä muutaman sekunnin ajan 2–3 kertaa päivässä. Vesi kosteuttaa limakalvoja ja suola desinfioi ja ehkäisee tulehdusta.
3. Hunajatee
Hunajalla maustettu tee on perinteinen tapa lievittää kurkkukipua. Tee kosteuttaa limakalvoja ja runsaasti vitamiineja ja hivenaineita sisältävä hunaja toimii anti-inflammatorisena ja antimikrobisena aineena. Se auttaa myös hillitsemään flunssalle tyypillistä yskää. Myös musta ja vihreä tee ovat antibakteerisia tuotteita, minkä lisäksi ne sisältävät runsaasti antioksidantteja. Teehen kannattaa lisätä 2–3 lusikallista hunajaa, minkä lisäksi siihen voi puristaa muutaman tipan C-vitamiinipitoista sitruunaa.
4. Kevyt ja helposti nieltävä ruoka
Kurkkukipu voi vaikeuttaa syömistä ja juomista, mutta on tärkeää, että lapsi söisi sairastaessaan edes jotain. Jos mahdollista, hänelle kannattaa tarjota ravitsevia mutta kevyitä aterioita, jotka sisältävät runsaasti hiilihydraatteja ja vitamiineja. Esimerkiksi kana-, liha- ja kasvisliemet ovat yleensä terveellisiä ja helposti nieltäviä vaihtoehtoja. Lisäksi niiden sisältämä suola toimii tulehdusta ehkäisevänä aineena. Happamat ruoat, kuten sitrushedelmät ja maitotuotteet, voivat lisätä epämukavaa tunnetta, joten niitä kannattaa välttää.
5. Höyryhengitys
Höyryhengitys on yksi hyvä tapa lievittää kipeää kurkkua. Isomman lapsen kohdalla voidaan laskea tulikuumaa vettä esimerkiksi lavuaariin, minkä jälkeen lasta pyydetään nojautumaan lavuaarin ylle veden juostessa. Hänen päälleen levitetään pyyhe niin, että pyyhkeen alle pääsee muodostumaan höyryä. Höyryä on hyvä hengittää suun ja nenän kautta noin 5–10 minuuttia kerrallaan. Pienemmän lapsen kanssa turvallisempi tekniikka on asettua kylpyhuoneeseen ovi suljettuna ja laskea suihkusta tulikuumaa vettä.
Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Diomedi, A., Chacón, E., Delpiano, L., Hervé, B., Jemenao, M. I., Medel, M., … & Cifuentes, M. (2017). Antisépticos y desinfectantes: apuntando al uso racional. Recomendaciones del Comité Consultivo de Infecciones Asociadas a la Atención de Salud, Sociedad Chilena de Infectología. Revista chilena de infectología, 34(2), 156-174.
- Zavalu, V. M. C., Nazareno, C. V. A., Lopez, R. C. B., Cedeño, M. P. M., Villamar, J. D. C., & Loor, J. F. B. (2019). Principales manifestaciones causales de la presencia de rinofaringitis infantil. Polo del Conocimiento: Revista científico-profesional, 4(1), 133-159.
- Muñoz, C. M. M., Basurto, V. A. D., Anchundia, J. P. C., & Martinetti, G. G. H. (2021). Descripción y análisis de infecciones respiratorias agudas en niños menores de 5 años. Polo del Conocimiento, 6(9), 1108-1123.
- Freire Bedón, S. S. (2018). Cuidados empíricos en afecciones respiratorias en niños menores de 5 años en la comunidad de Illagua Chico (Bachelor’s thesis, Universidad Técnica de Ambato-Facultad de Ciencias de la Salud-Carrera de Enfermería).
- Bravo Bonoso, D. (2019). Afecciones Respiratorias Estacionalesen niños menores de 5añosdel Centro de Salud Rural Julcuy (Bachelor’s thesis, JIPIJAPA-UNESUM).
- Vera Rodriguez, T. E. (2021). Factores asociados a la Automedicación en la Faringoamigdalitis Agudas en niños y niñas menores de 6 años del Centro de Salud Chongon en el Periodo Enero-Diciembre del 2019 (Master’s thesis).
- Cano Varela, S. P., Cuevas Cárdenas, I. Y., & Oyóla Lamprea, A. X. Prácticas de cuidado en una comunidad de cuidadores de niños menores de cinco años con infección respiratoria aguda.
- de Bizkaia, F. D. C. (2019). de garganta.
- Lv, X., Zhao, S., Ning, Z., Zeng, H., Shu, Y., Tao, O., … & Liu, Y. (2015). Citrus fruits as a treasure trove of active natural metabolites that potentially provide benefits for human health. Chemistry Central Journal, 9(1), 1-14.
- Reygaert, W. C. (2014). The antimicrobial possibilities of green tea. Frontiers in microbiology, 5, 434.
- Peiró, P. S. (2019). Miel como medicina. Medicina naturista, 13(1), 34-37.
- HONEY, H. P. O. PROPIEDADES CURATIVAS DE LA MIEL: UN EDULCORANTE NATURAL PROVENIENTE DE LOS PRINCIPALES POLINIZADORES DE LAS PLANTAS.
- Dhanavade, M. J., Jalkute, C. B., Ghosh, J. S., & Sonawane, K. D. (2011). Study antimicrobial activity of lemon (Citrus lemon L.) peel extract. British Journal of pharmacology and Toxicology, 2(3), 119-122.