7 tilannetta, jotka jokainen teini-ikäisen vanhempi tunnistaa

10 elokuu, 2020

Teini-ikään liittyy monia fyysisiä, psykologisia ja emotionaalisia muutoksia, jotka voivat muuttaa lapsen käytöstä huomattavasti. Osalle teini-ikä on kohtalaisen helppo vaihe, mutta vanhempien on hyvä varautua siihen, että he saattavat joutua kohtaamaan nuoren puolelta kapinointia, ja kommunikoiminen voi muuttua vaikeaksi. Tänään listaamme seitsemän asiaa, jotka jokainen teini-ikäisen vanhempi todennäköisesti tunnistaa omasta elämästään.

7 tilannetta, jotka jokainen teini-ikäisen vanhempi tunnistaa

1. Internetin ja sosiaalisen median jatkuva käyttö

Toisin kuin aikaisemmilla sukupolvilla, tämän päivän teini-ikäisillä on käytössään työkalu, joka paitsi auttaa monin tavoin kouluun liittyvissä tehtävissä, myös mahdollistaa yhteydenpidon tehokkaalla tavalla. Internetin ja sosiaalisen median palveluiden käytössä on paljon positiivista, mutta se tuo mukanaan myös tiettyjä vaaroja.

Moni teini-ikäinen viettää päivittäin tunteja älypuhelimen tai muun älylaitteen edessä, vaikka liiallisella ruutuajalla on tutkitusti negatiivisia vaikutuksia kaiken ikäisiin. Nuorta pommitetaan jatkuvasti tiedolla, ja on vanhempien tehtävä opettaa häntä jättämään huomiotta väärä ja turha tieto. Teinin kanssa on myös keskusteltava internetin ja sosiaalisen median turvallisesta käytöstä.

7 tilannetta, jotka jokainen teini-ikäisen vanhempi tunnistaa

2. FOMO

FOMO on lyhenne sanoista fear of missing out, jonka voisi suomentaa paitsi jäämisen peloksi. Ilmiöstä on viime aikoina keskusteltu runsaasti, sillä se näkyy nykyään erityisen voimakkaana teini-ikäisten ja nuorten aikuisten elämässä. FOMO voi ilmetä muun muassa niin, että henkilö ei halua sitoutua tiettyyn tapahtumaan, koska ajattelee, että luvassa voi olla vieläkin hauskempi meno.

Ilmiö on myös tiiviisti yhteydessä runsaaseen sosiaalisen median käyttöön. Nuori voi kokea, että hänen on pakko selailla sosiaalisen median kanavia, jotta hän ei jää paitsi mistään tärkeästä. Hän voi pelätä jäävänsä jonkin tärkeän vuorovaikutustilanteen ulkopuolelle, jos hän ei jatkuvasti valvo, mitä sosiaalisessa mediassa tapahtuu.

3. Kyky liioitella ja dramatisoida

Vaikka nuoren mieli ja aivot ovatkin pikkuhiljaa saavuttamassa aikuisuuden, ne ovat edelleen kehittymässä. Teini-ikäisellä voi olla hyvin erilainen näkökulma asioihin kuin aikuisilla – perspektiivi voi olla jopa vääristynyt. Monet nuoren kohtaamista tilanteista kuulostavat dramaattisilta hänen ajatellessaan kaiken hänen elämäänsä liittyvän olevan kiireellistä ja tärkeää. Asia, joka saattaa vaikuttaa vanhemmista vähäpätöiseltä, voi olla hyvin tärkeä nuorelle.

4. Ystävien tärkeys

Jokainen aikuinen todennäköisesti muistaa edelleen, kuinka suuressa arvossa ystävät ja ikätoverit olivat omassa teini-iässä. On tavallista, että tässä elämänvaiheessa nuori arvostaa eniten ihmisiä, joiden hän kokee ymmärtävän itseään – ja he eivät yleensä ole vanhemmat.

7 tilannetta, jotka jokainen teini-ikäisen vanhempi tunnistaa

5. Turhautuminen vanhemmille kommunikoitaessa

On luonnollista, että lapsen ja vanhempien välinen kommunikointi muuttuu lapsen tullessa teini-ikään. Nuori voi nähdä vanhemmat henkilöinä, jotka ainoastaan laativat sääntöjä ja rajoituksia – mitä hän ei tässä vaiheessa halua noudattaa. Vanhemmat voivat kuitenkin usein vaikuttaa omalla toiminnallaan siihen, miten hyvänä suhde ja kommunikaatio nuoreen pysyy.

6. Turhautuminen liian suurten tavoitteiden edessä

Myös teini-ikäisillä on emotionaalisia ja sosiaalisia rasitteita, joita vanhemmat eivät aina huomaa tai ymmärrä. Ei ole helppoa olla mallioppilas, auttaa kotitöissä ja olla suosittu ystävien ja ikätovereiden keskuudessa. Nuori voi turhautua, jos hän ei täytä joko hänen itsensä tai muiden hänelle asettamia toiveita ja tavoitteita.

7. Muutokset maussa ja kiinnostuksen kohteissa

Vanhemmilla on tapana pitää teini-ikäistä edelleen omana pienenä lapsenaan, eivätkä he aina huomaa, miten paljon lapsi todellisuudessa on kasvanut ja muuttunut. Ruoka, musiikki tai aktiviteetit, joista lapsi aikaisemmin piti, eivät ehkä olekaan hänelle enää tärkeitä. Ihmisen persoonallisuus alkaa muovautua jo lapsuudessa, mutta alkaa tulla kunnolla esiin teini-iässä ja muokkautuu kokemusten ja oppimisen myötä.