Synnytyksen jälkeinen herkkä aika

Synnytyksen jälkeinen herkkä aika

Viimeisin päivitys: 24 syyskuu, 2018

Lapsivuodeajaksi kutsuttu 6-12 viikkoa kestävä synnytyksen jälkeinen vaihe on aikaa, jolloin äiti on ehkä haavoittuvimmillaan. Tässä vaiheessa äiti ja lapsi ovat vielä fyysinen yksikkö, lapsen kuitenkin kehittyessä itsenäisemmäksi päivä päivältä.

Tähän aikaan liittyy pelkoja, huolia, nautintoa ja yhteys, joka voi aiheuttaa monia sekavia tunteita, jotka saattavat lopulta kasvaa ylivoimaisiksi. Miksi näin tapahtuu? Koska ensimmäiset synnytyksen jälkeiset kuukaudet ovat suurten fyysisten, emotionaalisten ja psykologisten muutosten aikaa.

Alla kerromme lisää ongelmista ja epämukavista asioista, joita synnytyksen jälkeinen aika voi tuoda tullessaan.

Keho toipuu ja palautuu

Tuore äiti voi kärsiä esimerkiksi runsaasta hikoilusta ja kuumista aalloista, mikä on täysin normaali, joskin vähän tunnettu, fyysinen reaktio. Myös hormonaalisista muutoksista johtuva hiusten irtoilu on tavallista. Hiukset kasvavat normaaliin tapaan takaisin myöhemmin.

Nainen voi myös kokea synnytyksen jälkeen ylimääräistä vuotoa neljästä kuuteen viikkoon, mikä on aika, joka kohdulla menee parantaa kohta, johon istukka oli kiinnittynyt raskauden aikana. Tämä voi olla hyvin epämukavaa, ja joillekin naisille tämä aika on todella vaikeaa.

Näiden ongelmien lisäksi lapsivuodeaikana saattaa esiintyä esimerkiksi virtsankarkailua, ja peräpukamista kärsiminen on tavallista.

Syntymänjälkeinen herkkä hetki

Synnytyksen jälkeinen seksuaalisuus

Toinen yleinen ongelma hiljattain synnyttäneillä naisilla on yhdynnän aikainen kipu. Kipua esiintyy erityisesti, jos synnytyksen aikana on jouduttu suorittamaan episiotomia, eli välilihan leikkaus, jossa emättimen ja peräaukon välissä olevaa ihokudosta avataan, jotta vauva mahtuu syntymään.

Oli eposiotomiaa suoritettu tai ei, imettämisen mukanaan tuomat hormonaaliset muutokset ja huonosti nukuttujen öiden aiheuttama uupumus voivat aiheuttaa emättimen limakalvojen herkistymistä ja kuivuutta.

Tänä aikana, kun tunteet ovat muutenkin usein pinnassa, voi olla vaikea ymmärtää, miksi ei nauti seksuaalisesta kanssakäymisestä, tai miksi se ei kiinnosta lainkaan. Tämä voi saada ajattelemaan, että äitiys ja seksuaalisuus ovat toisensa poissulkevia asioita, vaikka näin ei todellisuudessa ole.

Molemmat aktiviteetit vaan vaativat lepoa ja omistautumista – asioita, joita emme aina osaa ja muista priorisoida elämässämme.

Synnytyksen jälkeinen masennus

Synnytyksen jälkeinen masennus on vielä tänäkin päivänä tabu, vaikka se vaikuttaa yli 80 prosenttiin naisista kahtena synnytyksen jälkeisenä viikkona. Tästä joukosta noin 15% kärsii masennuksesta tai ahdistuksesta vielä myöhemmässäkin vaiheessa.

Voi olla vaikea hyväksyä, että äiti voi kokea niin paljon pimeyttä aikana, jonka pitäisi olla hänen elämänsä onnellisinta. Mutta kun muistamme, kuinka paljon muutoksia äiti on käynyt ja käymässä läpi, ymmärrämme, miksi näin tapahtuu.

Synnytyksen jälkeinen herkkä aika

Asiantuntijat suosittelevat tuoretta äitiä huolehtimaan omega-3-rasvahappojen riittävästä saannista, varmistamaan verensokerin tasaisena pysymisen (matala verensokeri pahentaa synnytyksen jälkeistä masennusta) sekä elämään yleisesti ottaen terveellistä elämää niin ruokavalion kuin muidenkin tapojen osalta.

Kaikki nämä keinot auttavat palauttamaan kehon hormonaalisen tasapainon, mikä puolestaan tukee emotionaalista stabiiliutta.

Tunteiden pyörremyrsky

Hedelmöityksen hetkestä alkaen nainen joutuu vaikeasti käsiteltävien tunteiden, tiedon ja käyttäytymisen pyörremyrskyyn.

Synnytyksen jälkeen maailma voi vaikuttaa äidistä valtavan kovalta paikalta. Tämä johtuu siitä, että nainen on huomattavasti entistä herkemmässä tilassa. Tämän seurauksena kaikki tunteet moninkertaistuvat, olivat ne sitten positiivisia tai negatiivisia.

Ainoa äitiydessä luonnolliselta ja jatkuvalta tuntuva asia on ambivalenssi, etenkin heti synnytyksen jälkeen. Tämän ei kuitenkaan tulisi pelottaa meitä, sillä asiat palaavat vanhoihin uomiinsa, kunhan kiinnitämme enemmän huomiota havainnointiin ja aistimuksiin kuin odotuksiin.

Naisen tulee ymmärtää, että lapsi tuo valtavan muutoksen hänen elämäänsä, ja sekä naisen mielen että kehon täytyy valmistautua kohtaamaan tämä tärkeä vaihe elämässä.

Se saattaa kiinnostaa sinua ...
Tekniikoita synnytyksen helpottamiseen
Äitiyden IhmeRead it in Äitiyden Ihme
Tekniikoita synnytyksen helpottamiseen

Synnytyksen lähestyessä osa odottavista äideistä ottaa käyttöönsä erilaisia suosituksia, vinkkejä ja tekniikoita synnytyksen helpottamiseen.



  • Evans, M., Vicuña, M., & Marín, R. (2003). Depresión postparto realidad en el sistema público de atención de salud. Revista chilena de obstetricia y ginecología, 68(6), 491-494.
  • Hasbún Hernández, J., Risco Neira, L., Jadresic Marinovic, E., Galleguillo U, T., González A, M., & Garay S, J. (1999). Depresión postparto: prevalencia y factores de riesgo. In Rev. chil. obstet. ginecol.
  • Medina, E. (2013). Diferencias entre la depresión postparto, la psicosis postparto y la tristeza postparto. Perinatología y Reproductiva Humana.
  • Mendoza, C., & Saldivia, S. (2015). Actualización en depresión postparto: el desafío permanente de optimizar su detección y abordaje. Revista médica de Chile, 143(7), 887-894. https://scielo.conicyt.cl/scielo.php?pid=S0034-98872015000700010&script=sci_arttext
  • Miranda Moreno, M. D., Bonilla García, A. M., & Rodríguez Villar, V. (2015). Depresión Postparto. Trances.