Raskausajan anemia

24 toukokuu, 2020
Raskaus on ihanaa ja ihmeellistä aikaa, mutta siihen liittyy usein omat haasteensa, joista yksi voi olla anemia.

Anemialla tarkoitetaan normaalia matalampaa veren hemoglobiiniarvoa, joka johtuu veren punasolujen vähyydestä tai punasolujen sairaudesta. Raskausajan anemia on kyseessä, kun veren hemoglobiini on alle 110 g/l. Jopa 10-20 prosentilla odottavista äideistä hemoglobiini laskee alle tämän rajan, mikä ei kuitenkaan yleensä aiheuta ongelmia sikiölle. Tila on haitallinen sekä äidille että sikiölle, jos äidin hemoglobiinitaso laskee alle 80 g/l.

Mistä raskausajan anemia johtuu?

Raskauden aikana naisen elimistössä kiertävän veren määrä lisääntyy huomattavasti, ja kun veriplasman määrä lisääntyy enemmän kuin punasolujen määrä, veri laimenee ja sen myötä hemoglobiiniarvo laskee. Hemoglobiini eri verenpuna on rautapitoinen happea sitova proteiini, joka muodostaa kolmasosan punasoluista. Se kuljettaa punasolujen mukana pääosin happea, mutta myös jonkin verran hiilidioksidia.

Yleisin raskausajan anemian syy on raudan puute, minkä lisäksi anemiaa voi aiheuttaa foolihapon puute, B12-vitamiinin puute tai perussairautena oleva verisairaus. Muun tyyppiset anemiat ovat raskauden aikana erittäin harvinaisia. Raudanpuuteanemia voi johtua liian vähäisestä raudan saannista, esimerkiksi keliakiasta johtuvasta raudan imeytymishäiriöstä tai vuodosta johtuvasta raudan menetyksestä.

Kuinka tunnistaa raskausajan anemia?

Kuinka tunnistaa raskausajan anemia?

Lievään anemiaan voi liittyä väsymystä, voimattomuutta ja ruumiillisen suorituskyvyn heikkenemistä. Vaikean anemian tyypillisiä oireita ovat kova väsymys, huimaus sekä hengästyminen ja hengenahdistus. Muita oireita voivat olla kalpeus, ihon tai silmävalkuaisten keltaisuus, hajamielisyys ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, hermostuneisuus, päänsärky, ruokahaluttomuus, ihon ja huulten kuivuminen, kynsien halkeilu, hiustenlähtö, ienten vaaleneminen sekä sydämen tykytys ja rintakipu. Mitä vaikeampi anemia on, sitä voimakkaammat ovat sen oireet.

Anemia todetaan tutkimalla verinäytteestä perusverenkuva, jolloin havaitaan alentunut hemoglobiiniarvo ja muut punasolujen muutokset.

Raskausajan anemian hoito ja ennaltaehkäisy

Raskausajan raudanpuuteanemiaa hoidetaan ensisijaisesti suun kautta otettavalla rautavalmisteella, jota nautitaan 100-200 mg päivässä. Tabletti suositellaan otettavan nukkumaan mentäessä tai aterioiden välillä. Jos anemia johtuu foolihapon puutteesta, odottava äiti ottaa 1-5 mg foolihappolisää päivittäin. B12-vitamiinin puutteesta johtuvaa anemiaa hoidetaan B12-vitamiinitableteilla tai lihakseen annettavilla injektioilla.

Jos anemia on vaikea, eikä potilas pysty käyttämään suun kautta otettavia rautalisiä, voidaan rauta antaa suonensisäisesti. Mikäli odottavan äidin hemoglobiinitaso on hyvin matala, eli alle 80 g/l, voidaan harkita punasolusiirtoa.

Hyvä tapa pyrkiä ehkäisemään raskausajan anemiaa, on monipuolinen ruokavalio, joka sisältää tarpeeksi rautaa. Runsaasti rautaa sisältävät paitsi punainen liha, myös muun muassa pavut, linssit, tofu, kurpitsansiemenet, soijarouhe, pinaatti ja parsakaali.

Koska elimistön rautavarastot vähenevät raskauden aikana, rautalääkitystä suositellaan monille odottaville äideille. Raudan lisäys niille raskaana oleville naisille, jotka syövät monipuolisesti, eivätkä kärsi raudan puutteesta, ei näytä parantavan äidin tai lapsen ennustetta. Raudasta ei kuitenkaan ole haittaa äidille tai sikiölle.

Niin Maailman terveysjärjestö WHO kuin terveys- ja hyvinvointialan ammattilaisetkin suosittelevat foolihappolisän käyttämistä jokaiselle raskaana olevalle naiselle. Sen lisäksi, että foolihapon riittävä saanti ehkäisee anemiaa, tämä vitamiini on tärkeä sikiön kehityksen kannalta, sillä sen on todettu vähentävän synnynnäisten epämuodostumien vaaraa. Kasvisruokavaliota noudattavien on syytä huolehtia paitsi riittävästä raudan ja foolihapon, myös B12-vitamiinin saannista.