Tunneperäinen nälkä lapsilla

Tiesitkö, että sekä negatiiviset että positiiviset tunteet voivat saada ihmisen syömään? Tämän päivän artikkelissamme kerromme, mitä tunneperäisellä nälällä tarkoitetaan ja miten se näkyy lapsilla.
Tunneperäinen nälkä lapsilla

Viimeisin päivitys: 24 maaliskuu, 2021

Tänä päivänä tunnistetaan kahden tyyppistä nälkää, eli fyysistä ja tunneperäistä nälkää. Fyysinen nälkä on kaikille tuttu tunne vatsanpohjassa syömättömyyden jälkeen. Tunneperäinen nälkä ja syöminen sen sijaan liittyvät siihen, että ihmiset syövät toisinaan iloonsa ja palkitakseen itsensä sekä painvastoin lievittääkseen stressiä ja ahdistusta. Tunneperäisestä nälästä puhutaan usein aikuisten kohdalla, mutta sitä esiintyy myös lapsilla.

Ruoka ja tunteet liittyvät kaikenikäisillä ihmisillä läheisesti toisiinsa. Tunnetila, joka meillä on tietyllä hetkellä, heijastuu suoraan niihin valintoihin, joita teemme silloin, kun on aika syödä. Lisäksi tunteemme heijastuvat suoraan syömämme ruoan määrään ja siihen, miten syömme ruokamme.

Tunneperäinen nälkä lapsilla

Tunneperäinen nälkä ei ole fyysisen nälän tavoin lähtöisin fyysisestä tarpeesta. Se on usein seurausta siitä, että lapsi käyttää ruokaa eräänlaisena puolustusmekanismina sellaisia negatiivisia tunteita vastaan, joita hän ei osaa käsitellä muulla tavalla. Tällaisia tunteita voivat olla esimerkiksi ahdistus, jännitys, apatia, pelko, suru, levottomuus, yksinäisyys ja kateus. Lapsi siis niin sanotusti hukuttaa tunteensa ruokaan. Tunneperäisen syömisen tarkoituksena voi olla myös positiivisten tunteiden maksimointi lapselle mieleisten ruokien syömiseen liittyvän dopamiinin erityksen avulla.

Tunneperäinen nälkä vaikuttaa ruokavalintoihimme

Tunnesyömiseen liittyy usein epäterveellisten, eli runsaasti sokeria tai rasvaa sisältävien, ruokien syöminen. Satunnainen tunneperäinen syöminen on harmitonta, mutta ongelmaksi asia muodostuu, jos syömisellä yritetään jatkuvasti sietää tai tukahduttaa ikäviä tunteita. Ahmimistuokiot ovat hyödyttömiä näläntunnetta vastaan, sillä tunneperäistä nälkää on mahdoton tyydyttää syömällä.

Merkkejä siitä, että lapsi syö tunneperäisesti

Esimerkiksi näiden merkkien perusteella pystytään erottamaan lapsen tunneperäinen nälkä fyysisestä nälästä:

  • Nälkä iskee yhtäkkiä.
  • Henkinen himo on voimakas, ja nälän tunne täytyy tyydyttää syömällä tiettyä ruokaa.
  • Taipumus syödä enemmän kuin normaalisti. Lisäksi nälkää on vaikea tyydyttää.
  • Ruoan ahmiminen.
  • Syömistä seuraa syyllisyyden tai häpeän tunne.
  • Nopea painonnousu, joka voi johtaa jopa ylipainoon.

Oikea eli fyysinen nälkä kehittyy vähitellen, ja sen tuntee vatsassaan. Nälän tyydyttäminen on helppoa ja siihen kelpaa mikä tahansa ruoka.

“Me emme ole vastuussa omista tunteistamme. Mutta olemme vastuussa siitä, mitä teemme niiden suhteen.”

Jorge Bucay

Tunneperäinen nälkä lapsilla

Tunneperäisestä nälästä irti pääseminen

Syöminen ei ole paras keino tunteiden hallitsemiseen, sillä se on vain hetkellinen apu olon parantamiseen, eikä suinkaan hoitokeino varsinaiseen ongelmaan. Usein tunnesyöminen aiheuttaa lisää negatiivisia tunteita, ja lapsen olo pahenee entisestään. Ongelman varsinainen ratkaisu on opettaa lasta käsittelemään ja hallitsemaan tunteitaan.

Vanhempien on myös tärkeää muistaa, että lasta ei kannata palkita tai rangaista ruoalla. Tällaiset tavat voivat johtaa siihen, että lapsi alkaa yhdistää tietyt ruoat tiettyihin tunteisiin, mikä puolestaan voi vinouttaa lapsen suhtautumista ruokaan. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että lapsen ruokailutottumukset ovat terveelliset. Liian ankara ei kannata olla, sillä tulos voi pahimmillaan olla täysin päinvastainen kuin toivottiin. Tasapainoiseen ruokavalioon sisältyy tarpeeksi proteiinin lähteitä, kasviksia ja hedelmiä sekä viljoja ja perunaa, mutta siihen mahtuu myös satunnaisia herkutteluhetkiä.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
7 tekosyytä, joilla lapsi välttelee syömistä
Äitiyden Ihme
Lue se täällä Äitiyden Ihme
7 tekosyytä, joilla lapsi välttelee syömistä

Tässä artikkelissa esittelemme yleisimpiä tekosyitä, joilla lapsi välttelee syömistä. Valikoiva ja vähäinen syömättömyys ei välttämättä ole syy huo...



  • Fernández Lucas, L. M. (2018). Influencia de las emociones en la conducta alimentaria (Trabajo de Fin de Grado). Universidad Autónoma de Madrid, Madrid.
  • Palomino-Pérez, A. M. (2020). Rol de la emoción en la conducta alimentaria. Revista chilena de nutrición47(2), 286-291.