Miten lapsen itsekäsitys kehittyy?

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Viimeisin päivitys: 01 tammikuuta, 2021

Itsekäsitys tarkoittaa sitä kuvaa tai havaintoa, joka ihmisellä on itsestään. Se ilmentää yleensä vastausta kysymykseen siitä, kuka minä olen. Aivan kuten monet muutkin persoonallisuuden piirteet, myös itsekäsitys alkaa muodostua jo ihmisen ollessa hyvin nuori. Tänään puhummekin siitä, miten lapsen itsekäsitys kehittyy.

Kun henkilö kertoo olevansa laiska tai hyvä matematiikassa tai kokee olevansa suvaitsevainen erilaisia ihmisiä kohtaan, hän ilmaisee kuvaa tai visiota itsestään – toisin sanoen itsekäsitystään. Itsekäsitys muodostuu siitä, miten henkilö kokee ja arvioi omia piirteitään, taitojaan ja kaikkea elämänsä aikana omaksumaansa. Hän muodostaa tällaisia arvioita ihmissuhteidensa perusteella, sillä hän tiedostaa vahvuutensa ja heikkoutensa tilanteissa, joissa hän kohtaa uuden haasteen ja on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.

Itsekäsityksen ja itsetunnon ero

Itsekäsitys ja itsetunto sekoitetaan usein toisiinsa, joten niiden ero on syytä selkeyttää. Siinä missä itsekäsitys on melko objektiivinen uskomus, joka voidaan kuvata sanoin, itsetunto on subjektiivinen, henkilökohtainen arvio, jota ei voi samalla tavalla pukea sanoiksi. Henkilö voi esimerkiksi kertoa olevansa hyvä urheilemaan (itsekäsitys), mutta ei välttämättä pysty täysin selittämään, mitä urheileminen saa hänet tuntemaan (itsetunto). Itsetunto on arvioivaa ja mielipiteellistä, ja henkilö voi sanoa esimerkiksi, että hänestä tuntuu hyvältä olla taitava urheilija.

Kuinka lapsen itsekäsitys kehittyy?

Itsekäsitys alkaa muodostua jo varhain, ja sen kehitys etenee asteittain. Lapsen ensimmäisenä peilinä toimii hänen perheensä, jota hän havainnoi ja arvioi. Tämän vuoksi vanhempien onkin oltava tarkkana paitsi lapselle osoitetun kriitikin, myös kehujen suhteen. Seuraavaksi esittelemme muutamia suosituksia, joiden avulla vanhemmat voivat tukea lasta kehittämään terveen itsekäsityksen.

• Puhu positiivisista asioista julkisesti, korjaa lasta yksityisesti. Korosta lapsen saavutuksia, positiivista asennetta ja taitoja, jotta hän kehittyy, tuntee itsensä kyvykkääksi ja luottaa itseensä. Jos huomaat lapsen käyttäytymisessä huomautettavaa, puhu siitä yksityisesti kotona.
• Korosta asioita, jotka tekevät lapsesta ainutlaatuisen. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja jokaisella on oma, yksilöllinen persoonallisuutensa. Opeta lapselle, että jokaisessa ihmisessä on jotakin, joka tekee hänestä juuri hänet. Auta lasta oppimaan itsensä arvostamista.
• Stimuloi lapsen taitoja. Sen sijaan, että antaisit lapselle aina valmiit ratkaisut, kannusta häntä ratkaisemaan asioita itse. Opeta häntä kyseenalaistamaan, muodostamaan omia mielipiteitä ja ottamaan kantaa asioihin. Lapsi tuntee itsensä itsenäisemmäksi pystyessään kaikkeen tähän.
• Kuuntele lapsen mielipiteitä. Lapsen on tärkeä tietää, että hänen mielipiteensä ovat kelvollisia ja niillä on merkitystä.

Lapsen ensimmäinen kytkös sosiaaliseen elämään on perhe ja muu lähipiiri ja seuraava päivähoito tai koulu. Päivähoidossa tai koulussa lapsi luo ensimmäisen kerran itsenäisesti yhteyksiä kodin ulkopuoliseen maailmaan ja oppii tulemaan toimeen muiden lasten kanssa. Näin ollen myös ne ovat paikkoja, joissa lapsen itsekäsitys alkaa kehittyä. Tämä tapahtuu seuraavilla tavoilla:

• Vertailemalla omia taitoja ikätovereiden taitoihin
• Olemalla vuorovaikutuksessa ikätovereiden kanssa ja saamalla heiltä palautetta
• Suoriutumalla toiminnoista, joita häneltä odotetaan
• Opettajan arvioidessa lasta ja hänen työskentelyään

Miksi itsekäsityksen kehittyminen on tärkeää?

Se kuva, joka henkilöllä on itsestään, tulee määrittämään hänen asennettaan moniin asioihin hänen elämässään. Tämä yltää henkilön työelämään, sosiaaliseen elämään kuten myös seksuaalisuuteen. Se vaikuttaa siihen, miten koemme kyvykkyytemme erilaisia asioita ja saavutuksia kohtaan.

Jos henkilöllä on huono itsekäsitys, hänellä tulee ilmenemään ongelmia sosiaalisissa suhteissa, itsensä ilmaisussa sekä menestymisessä koulussa ja työelämässä. Vakavemmissa tapauksissa se voi jopa johtaa masennukseen.

Itsekäsityksellä on keskeinen asema henkilön persoonallisuudessa. Jos henkilöllä on positiivinen käsitys itsestä, hänestä tulee todennäköisemmin optimistinen ja terveen itseluottamuksen omaava ihminen. Hänestä tulee myös määrätietoinen, ja hänestä voi tulla jopa jonkinlaisen ryhmän johtaja.

Jos taas henkilön kokemukset johtavat negatiivisen itsekäsityksen muodostumiseen, hän ei tule luottamaan omiin kykyihinsä. Tämä voi johtaa alhaiseen itsetuntoon, joka voi vaikuttaa negatiivisesti moneen asiaan elämän aikana.

Lopuksi voidaan todeta, että yksi parhaimmista palveluksista, jonka vanhemmat voivat lapselleen tehdä, on auttaa lasta kehittämään hyvä itsekäsitys. Yksinkertainen ele tai tukea tarjoava sana kerran päivässä auttaa lasta muodostamaan itselleen tunteen määrätietoisuudesta. Näin tekemällä autat lasta saavuttamaan kaikki hänen itselleen asetetut tavoitteensa.