Mitä lapsen aivoissa tapahtuu hänen leikkiessään?
Tiedätkö, mitä lapsen aivoissa tapahtuu hänen leikkiessään? Jos sinulla olisi mahdollisuus tarkastella lapsen aivoja tämän puuhaillessa lelujensa parissa, todistaisit aikamoista kuhinaa.
Mitä lapsen aivoissa tapahtuu hänen leikkiessään?
Tutkimusten mukaan leikkimisestä on lapselle moninaisia hyötyjä. Joka kerta, kun lapsi leikkii, hänen aivoissaan käynnistyy kemiallisia reaktioita, jotka vapauttavat endorfiineja ja enkefaliineja. Nämä vastaavat hermosolujen jännitteen vähentämisestä, mikä selittää osaltaan sen, miksi leikkivä lapsi on usein rauhallinen ja onnellinen.
Tämän vuoksi myös lapsen luovimmat hetket ovat juuri leikin aikana koettuja. Asia voidaan nähdä niin, että leikki on lapselle parasta tekemistä, mutta myös paras tapa oppia, harjoitella, kohdata haasteita ja pitää hauskaa.
Leikin hyödyt lapselle ovat niin fyysisiä, henkisiä kuin sosiaalisiakin. Tämä johtuu siitä, että leikki aktivoi aivojen välittäjäaineita ja saa kehon erittämään aivoihin vaikuttavia hormoneja. Kun lapsi leikkii, hänen aivoihinsa virtaa serotoniinia, joka vastaa mielialan säätelystä.
Tämä tarkoittaa sitä, että leikki vähentää stressiä ja saa lapsen hyvälle tuulelle. Tämä aktiivisuus myös vapauttaa asetyylikoliinia, joka edistää keskittymistä, muistamista ja oppimista. Samalla dopamiini motivoi lasta fyysiseen tekemiseen ja saa lihakset reagoimaan leikkiin. Kyseinen hormoni myös stimuloi mielikuvitusta, auttaen lasta luomaan mielikuvitusnäkymiä ja -olentoja.
Lapsen aivot oppivat leikin kautta
Kun lapsi leikkii, hänen aivonsa oppivat ratkaisemaan konflikteja ja kehittävät sosialisaatioon vaadittavia mekanismeja. Leikin aikaansaamiseksi riittää usein se, että kaksi lasta katsovat toisiaan ja hymyilevät.
Leikin on todistettu stimuloivan lapsen luovuutta. Tämä johtuu siitä, että leikin kautta lapsi luo ja järjestää uudelleen oppimansa asiat. Toinen leikin hyödyistä on se, että sen avulla opitaan käsittelemään erimielisyyksiä laatimalla ja kunnioittamalla sääntöjä, etenkin ryhmässä leikittäessä.
Moni lapsi oppii vieraita kieliä helpoiten laulujen ja leikkien avulla. Tämä on yksi merkki siitä, että se, mitä me kutsumme “vain” leikiksi, on lapselle paras tapa oppia ja kehittyä.
Tutkimusten mukaan aivot oppivat helpommin, kun aktiviteetti on hauska. Siksi lapset usein oppivat siistimään huoneensa tai jopa puhumaan vierasta kieltä parhaiten sellaisten pelien ja leikkien kautta, jotka saavat heidät kokeilemaan uusia asioita.
Leikki stimuloi lapsen oppimista, uteliaisuutta ja luovuutta ja kehittää hänen psykomotorisia taitojaan. Kun lapsi leikkii, hän hyötyy sekä fyysisellä, emotionaalisella että älyllisellä tasolla. Siksi lastenlääkärit suosittelevat, että lapsille opetetaan uusia asioita juurikin leikin, ei askareiden, kautta.
Leikin hyödyt lapsen tunne-elämälle
Leikin hyötyihin kuuluu muun muassa se, että se lievittää koulun ja kotiläksyjen aiheuttamaa stressiä. Kenties juuri tämän vuoksi espanjalainen psykologi ja kirjailija Rosa Jove suosittelee, että vanhemmat, jotka haluavat kasvattaa lapsiaan kunnioittavasti, antaisivat näiden aina leikkiä.
Jove muistuttaa, että myös lapset voivat kärsiä stressistä. Sallimalla leikkimisen, vanhemmat takaavat lapsen tyytyväisyyden ja harmonisemman kodin. Jove selittää, että kuusivuotiaat tai tätä vanhemmat lapset eivät käytä kahta tuntia enempää päivittäin vapaaseen leikkimiseen, ja vanhempien tulisi kunnioittaa lasten vapaa-aikaa.
Vanhempien on syytä välttää sitä, että lapsi pakotetaan ottamaan osaa liian suureen määrään stressaavia aktiviteetteja. Leikin monet hyödyt kannattaa pitää mielessä, minkä lisäksi tulee muistaa, että leikki auttaa pieniä lapsia sosiaalisissa tilanteissa ja suhteissa, samalla kun se vahvistaa heidän sisäistä maailmaansa.
Mitä siis lapsen aivoissa tapahtuu hänen leikkiessään? Taikaa! Olipa kyseessä sitten nukeilla tai palolla leikkiminen, kuurupiilo tai omassa mielikuvitusmaailmassa seikkaileminen, leikki auttaa lasta oppimaan, pitämään hauskaa, rentoutumaan, unelmoimaan, kuvittelemaan ja ratkaisemaan ongelmia.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Damián Díaz, M. (2007). LA IMPORTANCIA DEL JUEGO EN EL DESARROLLO PSICOLÓGICO INFANTIL. Psicología Educativa, 13(2). https://journals.copmadrid.org/psed/art/84f0f20482cde7e5eacaf7364a643d33
- Linaza, J. L., & Maldonado, A. (1990). Juego y desarrollo infantil. JA García Madruga y P. Lacasa (Cops.), Psicología Evolutiva, 2. https://www.researchgate.net/profile/Jose_Linaza/publication/268265700_El_juego_en_el_desarrollo_infantil/links/55f05b6608ae0af8ee1d17d3.pdf
- Pérez, I. O. (1993). El juego, procesos de desarrollo y socialización. Revista Colombiana de Educación, (26). https://revistas.pedagogica.edu.co/index.php/RCE/article/view/5301