Lapsen pelot ja niiden lievittäminen

30.3.2019
Pelot, fobiat ja ahdistus - nämä ovat kaikki normaaleja lapsuuden ilmiöitä, kunhan ne pysyvät tietyissä rajoissa. Lapsen pelot voivat muuttua todelliseksi psykologiseksi ongelmaksi, ja tällöin saatetaan tarvita ammattiapua.

Lapsen pelot ovat suhteellisen normaali asia tiettyyn ikään asti, ja suurin osa lapsista kokee jossakin määrin pelkoa. Pelot eivät kuitenkaan ole sama asia kuin fobiat tai ahdistus. Tänään kerromme, kuinka vanhemmat voivat auttaa lastaan pääsemään pelkojensa yli.

Lapsen pelkojen ymmärtämisen tärkeys

Lapsen kehityksen erilaisissa vaiheissa pelot ovat tavallisia. Ne ovat osa lapsen kasvua ja kehitystä. Lapsen kehitykseen liittyviin pelkoihin kuuluvat muun muassa pimeän, tuntemattomien ihmisen sekä yksinolon pelko.

Pelko on luonnollinen reaktio elävillä olennoilla, ja sen tarkoitus on suojata vaaralta. Tämä käsittää sekä välittömät että potentiaaliset vaarat, jotka tekevät selviytymisemme epävarmaksi.

Useimmat pelot, joita lapsi kokee, ovat tavallisia. Ne ovat yleensä väliaikaisia ja vaihtelevat voimakkuudeltaan lapsen kehityksen vaiheen mukaan.

Lapsen pelot iän mukaan

Lapsen pelot vaihtelevat iän perusteella. Ensimmäisten elinvuosien aikana pelot liittyvät yleensä koviin ääniin, tuntemattomiin ihmisiin sekä erossa oloon vanhemmista.

Kun lapsi on esikouluiässä, peloista tulee selkeämpiä. Tässä vaiheessa lapsilla on jo kehittyneempi mielikuvitus, ja peloista tulee abstraktimpia. Esimerkkejä ovat kummitusten, hirviöiden, noitien ynnä muiden vastaavien pelot.

Ala-asteiässä tavallisimmat pelot liittyvät jo enemmän todellisuuteen. Lapsi voi pelätä fyysistä vahingoitetuksi tulemista, sairauksia, lääkärissäkäyntiä ja muuta vastaava. Hän voi myös pelätä vanhempien avioeroa tai sitä, että hän ei sovi tovereidensa joukkoon.

Esimurrosiässä pelot alkavat vähentyä. Tässä uudessa vaiheessa pelot, jotka liittyvät kouluun, tulevat hallitsevammiksi. Esiteinit pelkäävät esimerkiksi tovereiden torjuntaa, aikuisten hyväksynnän puutetta sekä huonoa koulumenestystä.

Lapsen pelot ja niiden lievittäminen

Kun lapsen pelot muuttuvat fobioiksi

Pelot eivät ole sama asia kuin fobiat. Siksi on tärkeää, että vanhemmat ovat asian kanssa tarkkana – on oireita, jotka voivat kertoa lapsen fobiasta. Jos kyseessä on fobia, vanhempien tulee auttaa lastaan saamaan tarvittua apua.

Fobia viittaa jatkuvaan, liialliseen ja epärationaaliseen pelkoon. Ihmisellä voi olla fobioita sekä tilanteita että esineitä koskien. 

Mitä tulee pelkkiin pelkoihin, lapsi yrittää suojata itseään koetulta vaaralta. Kun kyseessä on fobia, epärationaalinen pelko on hallitsematonta. Fobiat rajoittavat lapsia ja voivat olla lamaannuttavia.

Pelon ja fobian välisen eron ymmärtäminen saattaa olla vaikeaa. Yleensä fobiat ilmenevät tunteen muodossa, joka syntyy ahdistuksesta. Tätä tuntemusta ilmenee silloin, kun lapsi kohtaa tiettyjä tilanteita tai esineitä.

On olemassa kolmen tyyppistä fobiaa, ja ero näiden tyyppien välillä liittyy fobian aiheuttavaan asiaan:

  • Yleinen: Lapsi kokee pelkoa ja ahdistusta erilaisten tilanteiden vuoksi.
  • Kohdentunut: Nämä fobiat liittyvät eläimiin, hyönteisiin, ympäröivään luontoon (kuten esimerkiksi ilmasto), lääkärissäkäyntiin ynnä muihin vastaaviin asioihin.
  • Sosiaalinen: Tällöin sosiaaliset tilanteet saavat aikaan ahdistusta tai suurta epämukavuutta. Lapsi voi esimeriksi tuntea ahdistusta, kun hän on suurissa väkijoukoissa tai joutuu olemaan vuorovaikutuksessa tuntemattomien ihmisten kanssa.

Näin autat lasta pääsemään yli peloistaan

On hyvin tärkeää, että vanhemmat tukevat lastaan peloissa ja auttavat häntä pääsemään näistä eroon. Jos näin ei tehdä, tuloksena voi olla hankaluuksia jopa aikuisiällä. Seurauksiin kuuluu suurempi riski kärsiä yleisestä ahdistuksesta erilaisten haasteiden ja tilanteiden vuoksi.

Jotta voisit auttaa parhaiten, kannattaa etsiä apua lapsen pelkoihin – ammattilainen pystyy suosittelemaan hyvää hoitosuunnitelmaa niiden lievittämiseksi ja karkottamiseksi.

Lapsi pelkää

On useita ohjeita, jotta vanhemmat voisivat auttaa lastaan kotona:

  • Tilanteiden tai esineiden tunnistaminen, jotka aiheuttavat pelkoa.
  • Viestiminen aktiivisesti lapsen kanssa, kuunteleminen sekä tuen antaminen.
  • Luottamuksen ja turvallisuuden tunteen edistäminen, jotta lapsi voisi paremmin päästä ylitse peloistaan ja tilanteista, jotka tuottavat turhautuneisuutta.
  • Menetelmien opettaminen ahdistuksen hallitsemiseksi sekä työkalujen antaminen epämukavista tilanteista selviämiseksi. Jos lapsi esimerkiksi pelkää pimeää, voit antaa hänelle pehmolelun, joka saa hänet tuntemaan olonsa turvalliseksi.
  • Ole hyvänä esimerkkinä ja anna positiivista näkökulmaa ongelmiin. Opeta lastasi löytämään mahdollisia ratkaisuja ja suhtaudu ongelmiin normaalina elämän osana.

Tiivistäen voidaan sanoa, että ei ole ainoastaan mahdollista auttaa lasta pääsemään ylitse peloistaan, vaan tämä on hyvinkin kannattavaa.

Vanhempien ei kuitenkaan tarvitse olla kovin huolissaan lapsen peloista, elleivät ne muutu vakavammaksi ongelmaksi.