Lapsen kokema pelko ja sen voittaminen

18 elokuu, 2020

Moni aikuinen muistaa varmasti omasta lapsuudestaan erilaisia pelkoja, liittyivätpä ne sitten käärmeisiin, lääkärikäynteihin tai pimeään. Lapsi saattaa tuntea itsensä pieneksi ja haavoittuvaiseksi suuren maailman edessä, ja lähes jokainen lapsi pelkääkin jossain vaiheessa jotain asiaa. Lapsen kokema pelko on osa hänen oppimisprosessiaan, aivan kuten peloista eroon pääseminenkin. Kuinka lapsi sitten oppii käsittelemään pelkojaan, ja miten vanhemmat voivat olla hänen apunaan?

Lapsen kokema pelko

Pelko on universaali tunne, joka ei riipu ihmisen sukupuolesta, iästä tai uskomuksista. Lukemattomat asiat ja tilanteet voiv at laukaista ihmisessä pelon tunteen. Jokainen aikuinen tietää, miten voimakas tämä tunne on, ja voi vain kuvitella, millainen se on pienelle lapselle. Pienen lapsen voi olla toisinaan vaikea erottaa kuvitellut asiat todellisista, ja hän on hyvin haavoittuvainen tuntemattomalle. Lapsen ominaispiirteet, persoonallisuus, ympäristö ja kokemukset vaikuttavat hänen kokemaansa pelkoon ja siihen, miten hän kohtaa sen.

Lapsen pelko ei jatku ikuisesti. Kasvaessaan, oppiessaan ja saadessaan lisää ymmärrystä lapsi yleensä pääsee pelkojensa yli. Jotkut pelot saattavat häiritä lapsen kehitystä, mutta yleiset pelot auttavat häntä olemaan varovainen. On selvää, että moni lapsi kokee ensimmäisiä pelon tunteita ollessaan ensimmäisiä kertoja erossa vanhemmistaan. Muun muassa painajaisten, veden ja hammaslääkärin pelon lisäksi seuraavat kolme pelkoa ovat tavallisia lapsilla.

Lapsen kokema pelko ja sen voittaminen

1. Pimeän pelko

Pimeän pelkoa havaitaan jo noin 2-vuotiailla lapsilla. Kun lapsi huomaa olevansa yksin pimeässä, mielikuvitus voi ottaa vallan. Tarinat kummituksista, noidista ja yliluonnollisista asioista eivät ole pienille lapsille sopivia, sillä pelottavat hahmot voivat tulla lapsen uniin tai hän voi kuvitella näkevänsä etenkin ilta-aikaan epäilyttäviä varjoja ja kuulla pelottavia ääniä.

Myös uudet tilat ja jopa oma uusi huone voivat aiheuttaa samankaltaisia tuntemuksia. Tämä voi johtaa toiseen hyvin yleiseen pelkoon, nimittäin yksin nukkumisen pelkoon. Vanhemmat voivat lievittää lapsen pimeän pelkoa kertomalla tälle, ettei pimeässä ole mitään pelättää ja lohduttamalla tätä tarvittaessa. Lapsen huoneeseen on hyvä asentaa yövalo, jotta hänen ei tarvitse olla täydessä pimeydessä. Huoneen ovi on myös hyvä jättää raolleen.

2. Eläinten pelko

Vaikka yksikään lapsi ei välty täysin kohtaamasta erilaisia eläimiä, lapsi voi kokea eläimet vieraiksi ja jopa vaarallisiksi olennoiksi. Ei ole epätavallista, että eläimen nähdessään lapsi reagoi itkemällä ja pelkäämällä. Lapselle olisi hyvä kertoa eläimistä kertovia tarinoita ja näyttää eläinvideoita ja -kuvia. Kun lapsi kohtaa eläimen, hänen täytyy saada lähestyä sitä omaan tahtiinsa. Vanhemmat voivat kannustaa lasta silittämään eläintä, mutta häntä ei saa pakottaa siihen.

3. Sateen ja ukkosen pelko

Koska sade ja ukkonen ovat yleisiä sääilmiöitä, lapsen on tärkeä tottua niihin. Lapselle kannattaa selittää, miksi sade ja ukkonen ovat tärkeitä ympäristölle ja miksi niitä ei tarvitse pelätä. Näin lapsi oppii pikkuhiljaa pitämään niitä täysin normaaleina asioina.

Muita eri iässä ilmeneviä pelkoja

Lapsen kokema pelko ja sen voittaminen

Pelot vaihtelevat lapsen kasvaessa samalla, kun hänen emotionaaliset, fyysiset ja kognitiiviset piirteensä muuttuvat. Kaikki lapset eivät koe pelkoja samalla tavalla saman ikäisinä. Vanhempien vastuulla on tunnistaa lapsensa pelot ja auttaa tätä pääsemään niiden yli. Lapsen pelkoja ei tulisi korostaa, eikä niitä tulisi käyttää lapsen suojelemiseksi tai rankaisemiseksi. Aiheettoman käyttäytymisen kontrollointi voi olla haitallista, ja parasta olisikin hankkia lisää tietoa ja etsiä apua, mikäli lapsen pelon epäillään olevan ylitsepääsemätön.

Jokaisella lapsella on omat pelkonsa, mutta tietyt pelot ovat tavallisempia kuin toiset ja toistuvat monien lasten elämässä samassa elämänvaiheessa.

  • 6-12 kuukautta. Lapsi saattaa hätkähtää esimerkiksi tasapainon menettämistä, ihmisiä, jotka eivät kuulu hänen lähipiiriinsä, vanhemmista erossa olemistä, kovia tai viereita ääniä, kirkkaita valoja ja lääkärikäyntejä.
  • 2-vuotiaasta eteenpäin. Lasta saattavat häiritä pimeys, eläimet, haavat, tuntemattomat asiat ja erossaolo vanhemmista.
  • 3-4-vuotiaat. Tässä vaiheessa pelot voivat voimistua huomattavasti, kun mielikuvitus saa lapsen pelkäämään hirviöitä ja pimeää. Lapsi murehtii vanhemmistaan ja heidän turvallisuudestaan ja saattaa alkaa miettiä ensimmäisiä kertoja kuolemaa.
  • 5-7-vuotiaat. Lapsi pelkää torjutuksi tulemista, epäonnistumista, epätavallisen näköisiä ihmisiä, fyysistä vahingoittumista ja yliluonnollisia asioita. Hän inhoaa edelleen vanhemmistaan erossa olemista.

Näin autat lasta voittamaan pelkonsa

Jotta lapsi pystyy kohtaamaan pelkonsa asteittain, vanhempien täytyy kuunnella häntä ja kohdata hänet rakkaudella, luottamuksella ja rohkaisevalla asenteella. Lasta auttaa myös se, että hänen itsetuntoaan ja itsenäisyyden tunnettaan tuetaan. Hyvän esimerkin tarjoaminen on tärkeää ja huumorilla on suuri merkitys pelkojen voittamisessa. Pelkojen muuttaminen vitseiksi, hauskoiksi piirustuksiksi ja nauruksi voi auttaa vähentämään lapsen kokemaa stressiä.

Vanhempien ei tulisi koskaan jättää lapsen kokemia pelkoja huomiotta, sillä vaikka ne tuntuisivat vanhemmista irrationaalisilta, ne ovat lapselle totisinta totta. Joissakin olosuhteissa pelot voivat kertoa lapsen kokemista vaikeista asioista. Vanhempien ei tule mennä äärimmäisyyksiin auttaessaan lasta kohtaamaan pelkonsa, mutta lasta ei tule myöskään pilkata tai moittia pelkojensa vuoksi.