Heikolla koulumenestyksellä on vain vähäinen suhde älykkyyteen

9.2.2020
Heikko koulumenestys yhdistetään usein paitsi laiskuuteen, myös alhaiseen älykkyyteen. Tämä on kuitenkin hyvin yksinkertaistettu ajatus, joka ei suinkaan päde suurimmassa osassa tapauksia.

Monilla lapsilla ja nuorilla ympäri maailman on vaikeuksia pärjätä koulussa, ja heikkoa koulumenestystä pidetäänkin yhtenä nykyisen koulutusjärjestelmän suurimmista ongelmista. Heikko koulumenestys yhdistetään usein paitsi laiskuuteen, myös alhaiseen älykkyyteen. Tämä on kuitenkin hyvin yksinkertaistettu väite, joka ei suinkaan päde suurimmassa osassa tapauksia. Syyt siihen, miksi opiskelijat eivät pärjää koulussa, ovat hyvin moninaiset.

Heikko koulumenestys

Heikolla koulumenestyksellä viitataan vaikeuksiin saavuttaa koulutusjärjestelmän asettamat akateemiset tavoitteet. Se voi ilmetä seuraavilla tavoilla:

  • Opiskelija saa huonoja arvosanoja.
  • Opiskelija jättää koulun kesken.
  • Opiskelija suoriutuu akateemisesti heikommin kuin mihin hänellä olisi älyllistä potentiaalia.

Valitettavasti kaikki yllä mainitut ongelmat ovat yleisiä Suomenkin oppilaitoksissa. Esimerkiksi ammattikoululaisista jopa joka neljäs keskeyttää opintonsa. Tämä on erittäin huolestuttavaa, sillä toisen asteen opintojen keskeyttäneitä uhkaa työvoiman ulkopuolelle jääminen.

Heikolla koulumenestyksellä on vain vähäinen suhde älykkyyteen

”Kun lapsi epäonnistuu koulussa, epäonnistuja ei ole itse asiassa lapsi ite, vaan aikuiset hänen ympärillään.”

– Tuntematon

Mitä älykkyys on ja miten se liittyy kouluun?

Psykologi Howard Gardnerin mukaan älykkyys tarkoittaa niitä kognitiivisia kykyjä, joita tarvitaan ongelman ratkaisemiseen tai kulttuurisessa kontekstissa tärkeiden tuotteiden luomiseen. Näin ollenvoidaan sanoa, että on olemassaerilaisiaälykkyyksiä, jotka auttavat meitäpärjäämään erilaisillaaloilla.

Jokaisella ihmisellä on siis omat rajoituksensa ja potentiaalinsa eri osaamisalueilla. Koulutusjärjestelmässä kuitenkin arvioidaan yleensä vain kielellistä ja matemaattis-loogista älykkyyttä.Tämän vuoksi monet lapset ja nuoret ovat turhautuneita koulujen akateemisiin vaatimuksiin, sillä heillä on tarve kehittää myös muita kognitiivisia taitoja.

Lisäksi on syytä mainita, että koulussa hyvin pärjäävillä oppilailla ei välttämättä ole korkea älykkyysosamäärä. Heidän hyvät arvosanansa voivat olla seurausta esimerkiksi seuraavista asioista:

  • He käyttävät paljon aikaa opiskeluun.
  • He pyrkivät hyviin tuloksiin.
  • He ovat motivoituneita koulun ja opiskelun sehteen.
  • He ovat kiinnostuneita opetettavasta aiheesta.

”Parhaimmillaan älykkyysosamäärä näyttää vaikuttavan vain 20 % menestyksen tekijöistä.”

– Daniel Goleman

Heikolla koulumenestyksellä on vain vähäinen suhde älykkyyteen

Kun älykkyyden käsite ymmärretään oikein, on helppo ymmärtää, että heikolla koulumenestyksellä on vain vähäinen suhde älykkyyteen. Vaikka älykkyys vaikuttaakin opiskelijan akateemiseen suoritukseen, on olemassa myös muita sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, jotka määrittävät, oppiiko opiskelija vai ei.

Heikolla koulumenestyksellä on vain vähäinen suhde älykkyyteen

Heikko koulumenestys voi johtua monista tekijöistä, joista esimerkkejä ovat seuraavat:

  • Heikko keskittymiskyky.
  • Huono lyhytkestoinen muisti.
  • Motivaation puute.
  • Kyllästyminen ja tylsistyminen.
  • Ilmeinen tylsyys luokassa.
  • Tuen ja rohkaisun puute sekä koulussa että kotona.
  • Köyhässä tai ongelmallisessa perheessä ja sosiokulttuurisessa ympäristössä eläminen.
  • Stressi, masennus tai ahdistus.
  • Tarve erityiselle tuelle tai opetukselle.

Kaikki tämä voi vaikeuttaa tai estää tiettyjen ominaisuuksien kunnollista kehittymistä, mikä aiheuttaa ongelmia koulunkäynnissä.Epäilemättä tärkein johtopäätös on, että heikko koulumenestys voi olla kenen tahansa lapsen ongelma, iästä ja älyllisestä kapasiteetista riippumatta. Siksi koulun ja opettajien vastuulla on tarkkailla kaikkia oppilaita ja auttaa heitä, joilla on vaikeuksia pärjätä koulussa.

Meidän on tunnistettava ongelmiin johtavat syyt ja toteutettava erilaisia muutoksia kunkin opiskelijan tarpeiden mukaan. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus laadukkaaseen opetukseen ja sitä kautta opinnoissa ja elämässä menestymiseen.

  • Gardner, H. (1998). Inteligencias múltiples. Barcelona: Paidós.
  • Sánchez-Ávila, A. (2010). El fracaso escolar: definición, causas, diagnóstico, prevención y tratamiento. Revista digital para profesionales de la enseñanza, (11). 
  • Tierno Jiménez, B. (1984).El fracaso escolar. Barcelona: Plaza y Janés.