Howard Gardnerin ajatukset opetuksesta

29 tammikuu, 2020
 

Howard Gardner on yhdysvaltalainen psykologi ja tutkija, joka tunnetaan parhaiten hänen kehittämästään moniälykkyysteoriasta, jossa älykkyyttä pidetään kahdeksana itsenäisenä kykynä, joihin kulttuuri vaikuttaa. Gardner jakoi älykkyyden kielelliseen, matemaattis-loogiseen, musiikilliseen, avaruudelliseen ja visuaaliseen, liikunnalliseen, intrapsyykkiseen ja interpsyykkiseen älykkyyteen sekä luonnon ymmärtämisen kykyyn.

Gardnerin havainnoilla on ollut iso vaikutus myös opetuksen ja koulutuksen alalla. Hänen ajatuksensa aiheesta voidaan tiivistää hänen kuuluisimpiin lausahduksiinsa, jotka jaamme tässä artikkelissa.

Howard Gardnerin ajatukset opetuksesta

Howard Gardnerin mukaan käytämme ja yhdistämme erilaisia älykkyyksiä henkilökohtaisella ja ainutlaatuisella tavalla. Näin ollen jokaisella henkilöllä on oma älyllinen profiilinsa, ja pärjäämme joillakin osa-alueilla paremmin kuin toisilla. Lisäksi Gardner väittää, että oma luovuutemme ilmaisee itseään jokaisessa näistä älykkyystyypeistä.

Kun on kyse koulutuksen ymmärtämisestä, meidän on tehtävä se olennaisesta ja kattavasta näkökulmasta, jossa:

  • Toimimme kaikilla oppimisen alueilla
  • Opettajat soveltavat Gardnerin moniälykkyysteoriaa tunneilla oppilaidensa kanssa

6 Howard Gardnerin lausahdusta

Howard Gardnerin ajatukset opetuksesta
 

”Jokaisella ihmisellä on ainutlaatuinen yhdistelmä älykkyyttä. Tämä on perustavanlaatuinen koulutuksellinen haaste.”

Opettaaksemme ja kouluttaaksemme lapsia oikein, meidän on tunnettava heidän potentiaalinsa ja annettava heille mahdollisuus kehittyä niin hyvin kuin he vain voivat. Tässä mielessä koulutusjärjestelmän on tarjottava lapsille yksilöllistä ja henkilökohtaista huomiota ja arvostettava kaikenlaista älykkyyttä tasapuolisesti.

”Voimme sivuuttaa eroavaisuudet ja olettaa, että jokaisen ihmisen mieli on samanlainen. Tai sitten voimme hyödyntää näitä eroja. ”

Kaikki lapset eivät opi samalla tavalla; jokaisella ihmisellä on erityinen älyllinen profiilinsa ja oma oppimistyylinsä. Tämä on otettava huomioon laadukkaan opetuksen tarjoamiseksi ja kunkin oppilaan tarpeiden huomioimiseksi.

“Teknologian kehittyminen pakottaa meidät opettamaan lapsia uudella tavalla.”

Tieto- ja viestintäteknologia voi helpottaa opettajien työtä opetus-oppimisprosessissa. Nykyään on olemassa monia innovatiivisia opetusmenetelmiä, joihin liittyy tietokoneiden, tablettien ja muiden elektronisten laitteiden käyttö. Nämä mahdollistavat erilaisten älykkyystyyppien stimuloinnin sekä opetuksen ja oppimisen räätälöinnin.

”Lapset jättävät jälkensä tekemällä sitä, mitä voivat, eivät sillä, mitä eivät voi… Koulunkäynti on tärkeää, mutta elämä on tärkeämpää. Onnellisuutta on käyttää omia taitojaan tuottavasti, riippumatta siitä, mitä ne ovat. “

Gardnerin mukaan älykkyyteen kuuluu kyky ratkaista ongelma tai valmistaa tuotteita, jotka ovat tärkeitä kulttuurisessa kontekstissa. Siksi koulutuksen tarkoituksena on saada lapset hankkimaan sellaisia taitoja ja kykyjä, jotka ovat hyödyllisiä päivittäisessä elämässä ja tulevassa kehityksessä. Tällä tavalla lapsista kasvaa aikuisia, jotka voivat jollakin tavalla antaa positiivisen panoksensa yhteiskunnalle.

 
Howard Gardnerin ajatukset opetuksesta

“Koulutuksen tarkoituksena on auttaa ihmisiä käyttämään mieltään paremmin.”

Kuten aiemmin totesimme, mieli koostuu eri tyyppisistä älykkyyksistä. Meidän tulisi oppilaitoksissamme valmistaa lapsia käyttämään niitä tehokkaasti.

”Meidän tulisi käyttää vähemmän aikaa lasten luokittelemiseen ja enemmän aikaa auttaaksemme heitä tunnistamaan luonnolliset lahjansa ja kykynsä. On olemassa satoja ja satoja tapoja menestyä, ja monet erilaiset taidot auttavat menestyksen saavuttamisessa.”

Lapsia verrataan varsin usein toisiinsa, etenkin koulumaailmassa. Tämä on kuitenkin vakava virhe, sillä jokaisella oppilaalla on tiettyjä hyödynnettäviä ominaisuuksia. Siksi opetuksessa olisi keskityttävä jokaisen lapsen yksilölliseen älylliseen profiiliin ja vahvuuksien hyödyntämiseen. Koulun pitäisi mukautua oppilaisiin, ei päinvastoin.

 
  • Sánchez-Aquino, L.I. (2015). La teoría de las inteligencias múltiples en la educación. México:Universidad Mexicana.