3 lasten oppimistyyliä

Viimeisin päivitys: 18 helmikuu, 2021

Se, että kaikki lapset havainnoisivat maailmaa samalla tavalla, olisi kuin sanoa, että heillä on kaikilla samanlaiset mieltymykset. Tosiasiassa jokainen lapsi vastaanottaa ja omaksuu tietoa erilaisten kanavien kautta ja erilaisia oppimistyylejä hyödyntäen. Tässä artikkelissa kerromme, mitkä ovat kolme lasten oppimistyyliä.

Psykologi David Kolb loi vuonna 1984 teorian erilaisista oppimistyyleistä. Hän uskoi, että yksilöllinen oppimistyyli syntyy kolmesta tekijästä, eli perimästä, elämänkokemuksista ja ympäristön vaatimuksista. Se, että lapsi ei suoriudu tietyistä tehtävistä hyvin tai ei pidä jostakin oppiaineesta, voi johtua hänen ainutlaatuisesta oppimistyylistään. Vanhempien ja opettajien olisikin tärkeää tutkailla erilaisia lähestymistapoja auttaakseen lasta löytämään hänelle sopivan ja tehokkaan tavan oppia. Näin lapsella on mahdollisuus saavuttaa oma potentiaalinsa.

3 lasten oppimistyyliä ja niiden ominaispiirteet

Auditiivinen oppija

Auditiivinen oppija omaksuu helposti puhuttua tietoa. Vaikka välillä saattaisikin vaikuttaa siltä, että lapsi ei kuuntele tarkkaavaisena, auditiivinen oppija kuuntelee ja ymmärtää jokaisen lausutun sanan.

Auditiivista oppijaa kuvastavat seuraavat piirteet:

  • Lapsi painaa tiedon mieleensä sanomalla sen ääneen.
  • Lapsi selittää asiat mieluiten suullisesti.
  • Lapsella voi olla vaikeuksia ymmärtää kirjoitettuja ohjeita tai tekstejä.
  • Lapsi puhuu usein itsekseen opetellessaan uusia asioita.
  • Lapsi työskentelee mieluummin ryhmässä kuin itsenäisesti.
  • Tunteet näkyvät lapsen äänensävyssä ja äänenvoimakkuudessa.
  • Lapsi tykkää puhua ja kuunnella.
  • Lapsen tekemät kuvaukset tilanteista ovat usein pitkiä ja pikkutarkkoja.
  • Lapsi oppii nimet helposti.
  • Äänet voivat viedä lapsen huomion.
  • Lapsi tykkää kuunnella musiikkia ja laulaa jonkin muun aktiviteetin yhteydessä.

Yksilöllinen oppimistyyli syntyy kolmesta tekijästä, eli perimästä, elämänkokemuksista ja ympäristön vaatimuksista.

Visuaalinen oppija

Kuten nimestä jo voi päätellä, visuaalinen oppija oppii asioita katsomalla ja näkemällä. Parantaakseen kognitiivisia prosessejaan, tällaisen oppijan tulee visualisoida ja kuvittaa asioita käsitteellistääkseen tietoa.

Visuaalista oppijaa kuvastavat seuraavat piirteet:

  • Lapsi muistaa muille merkityksettömiä yksityiskohtia esimerkiksi kuvista, maisemista ja kasvoista.
  • Lapsi haluaa nähdä asian, jota hänelle opetetaan ja selitetään.
  • Lapsella täytyy usein olla käden ulottuvilla kynä ja paperia, jotta hän voi tarvittaessa piirtää ajatuksistaan kuvan.
  • Lapsi noudattaa mieluiten kirjoitettuja ohjeita tai haluaa nähdä paperilla, miten asiat tehdään.
  • Saapuessaan uuteen paikkaan lapsi arvioi ympäristön tarkasti.
  • Lapsi osoittaa tunteitaan eleillä ja ilmeillä.
  • Lapsi osaa kuvailla mielikuvia hyvin.
  • Koska lapsi keskittyy enemmän näkemäänsä, hänen kuuntelutaitonsa voi olla heikko.
  • Lapsi oppii helposti kirjoitetut sanat, ja hänen muistivihkonsa ovat usein täynnä tietoa.
  • Lapsi suunnittelee tekemisensä etukäteen ja järjestelee usein tehtävänsä kirjoitettuun muotoon.
  • Lapsi on hyvä lukemisessa ja osaa usein kirjoittaa hyvin.

Kinesteettinen oppija

Kinesteettinen oppija haluaa olla aktiivinen osapuoli omassa oppimisessaan. Lapsen oppimisprosessia voidaan tehostaa esimerkiksi askartelun ja liikkumisen avulla.

Kinesteettista oppijaa kuvastavat seuraavat piirteet:

  • Lapsi etsii erilaisia tapoja soveltaa kuulemaansa ja näkemäänsä. Hänen suosikkityökalunsa oppimisessa on toiminta.
  • Lapsi liikuttaa käsiään puhuessaan. Tuntoaisti on hänelle erittäin tärkeässä roolissa.
  • Joissakin tapauksissa kinesteettinen oppiminen voidaan sekoittaa ylivilkkauteen. Tosiasiassa lapsen on vain liikuttava tavallista enemmän keskittyäkseen paremmin.
  • Lapsi näyttää tunteitaan kehonsa kautta.
  • Lapsi menettää mielenkiintonsa nopeasti, jos hän joutuu istumaan pitkiä aikoja paikallaan. Puheet ja pitkäkestoiset esitelmät saavat lapsen helposti tylsistymään.
  • Oppiakseen lapsen täytyy saada olla aktiivinen osallistuja.
  • Lapsi muistaa paremmin sen, mitä hän on tehnyt, kuin sen, mitä hän on sanonut tai kuullut. Kokemukset jäävät muistiin pitkiksi ajoiksi.
  • Lapsi osoittaa kiintymystään fyysisellä kontaktilla. Läheisyys ikätovereiden kanssa on lapselle tärkeää.
  • Koska visuaalisuus ei ole lapsen vahvuuksia, hänellä voi olla vaikeuksia oikeinkirjoittamisen kanssa.
  • Lapsi pitää interaktiivisista kirjoista, joissa on paljon muutakin kuin vain tekstiä. Mitä enemmän lapsi saa kokemuksia kirjoista, sitä enemmän hän nauttii lukemisesta.

Mikä tahansa oppimistyyli lapsella onkaan, on tärkeää pyrkiä edistämään tämän oppimiskokemusta oikeilla työkaluilla. Kun lasta autetaan tunnistamaan oma oppimistyylinsä, kykenee hän paremmin omaksumaan tietoa.

Se saattaa kiinnostaa sinua ...
Eres MamáLeerlo en Eres Mamá
Mitä on virheetön oppiminen?

Virheistä oppiminen on hyödyllistä ja tärkeää, mutta joissakin olosuhteissa virheetön oppiminen voi olla parempi oppimismenetelmä.



  • Alonso, C. M., Gallego, D. J., & Honey, P. (1999). Los estilos de aprendizage: Procedimientos de diagnóstico y mejora. In Ediciones Mensajero.
  • Díaz Mosquera, E. (2017). Estilos de Aprendizaje. Eidos. https://doi.org/10.29019/eidos.v0i5.88