Vanhemmat voivat tukea lapsen karkeamotoristen taitojen kehitystä
 

Vanhemmat voivat tukea lapsen karkeamotoristen taitojen kehitystä

Karkeamotoristen taitojen kehitys on olennainen osa lapsen kasvua, ja leikillä on siinä tärkeä rooli.
Vanhemmat voivat tukea lapsen karkeamotoristen taitojen kehitystä
María José Roldán

Kirjoittanut ja tarkastanut kasvatuspsykologi María José Roldán.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Motoriset taidot voidaan luokitella eri tavoin niiden ominaisuuksien perusteella. Yksi tapa ryhmitellä ne, on jakaa ne hieno- ja karkeamotoriikkaan liikkeen suorittamiseen osallistuvien lihasten koon perusteella. Karkeamotorisilla taidoilla tarkoitetaan kehon suurilla lihasryhmillä aikaansaatuja liikkeitä, kuten kävelemistä, hyppäämistä tai kiipeämistä. Tämän tyyppiset kyvyt ovat tärkeä osa kokonaisvaltaista fyysistä kehitystä, minkä vuoksi vanhempien kannattaakin tukea parhaansa mukaan lapsen karkeamotoristen taitojen kehitystä.

Lapsen karkeamotoristen taitojen kehitys

Motoriset toiminnot ovat hermo- ja lihassolujen toiminnasta aiheutuvia toimintoja, jotka johtavat liikkeeseen tai liikkeen muutokseen. Motorinen kehitys käsittää kokonaisen sarjan ihmisen motoriikassa tapahtuvia muutoksia. Se on jatkuva ja elämän mittainen muutos motorisessa toiminnassa, johon vaikuttavat sekä yksilön ominaisuudet ja kokemukset että ympäristö.

Käydessään läpi motorista kehitystään, lapsi pystyy asteittain suorittamaan uusia ja monimutkaisempia motorisia toimintoja. Sen lisäksi hän oppii motorisen kehityksen myötä kontrolloimaan kehonsa liikkeitä ja sopeutumaan paremmin niin fyysiseen kuin sosiaaliseenkin ympäristöönsä.

Karkeamotoriset taidot, kuten käveleminen, juokseminen ja hyppiminen, vaativat jalkojen, käsien ja keskivartalon suurten lihasten käyttöä. Lapsi omaksuu karkeamotorisia taitoja oppiessaan ymmärtämään, kuinka hänen kehonsa toimii ja miten hän voi itse hallita ja liikuttaa sitä. Karkeamotoriset taidot kehittyvät varhaislapsuudessa ja ensimmäisten kouluvuosien aikana.

Varhaislapsuudessa lapsen on tärkeää kehittää lihasvoimaa, tasapainoa, keskivartalon voimaa, kehonhallintaa, kestävyyttä ja koordinaatiokykyä. Lapsen kasvusuunta on luonnostaan kehon keskeltä ulospäin raajoja kohti, mikä tarkoittaa, että lapsen täytyy vahvistaa keskivartaloaan ennen kuin hän voi vahvistaa käsiään tai jalkojaan.

Lapsen karkeamotoristen taitojen kehitys

Lapsen karkeamotoriset kehittyvät monin tavoin, mutta vapaa leikki on siinä erityisen tärkeässä roolissa. Erilaisten liikunnallisten aktiviteettien avulla lapsi voi työstää esimerkiksi tasapainoa, tarttumista ja irrottamista. Hienomotoristen eli käden lihasten hallintaa ja silmä-käsikoordinaatiota vaativien taitojen oppiminen edellyttää karkeamotoristen taitojen hallintaa.

Miksi karkeamotoriset taidot ovat tärkeitä?

Heikot karkeamotoriset taidot voivat aiheuttaa muun muassa seuraavanlaisia rajoituksia lapsen elämässä:

  • Heikko keskittymiskyky koulussa
  • Heikko kehotietoisuus ja kehonhallinta
  • Kirjoittamisen vaikeudet
  • Vaikeudet istua pulpetin ääressä
  • Huono ryhti, tasapaino tai koordinaatiokyky
  • Urheilun ja fyysisen aktiivisuuden vältteleminen

Vuosien saatossa vapaan leikin aikaa on alettu korvata muunlaisilla aktiviteeteilla. Siinä ei ole mitään vikaa, että lapsi käy ajoittain uimakoulussa tai muussa harrastuksessa, mutta nuoren lapsen päivien ei pitäisi täyttyä taidekursseista, tanssitunneista, jalkapallotreeneistä ja muista aktiviteeteista. Tämän tyyppiset aktiviteetit nimittäin vähentävät vapaan leikin aikaa, joka on erittäin tärkeää karkeamotoristen taitojen kehittymisen kannalta.

Tänä päivänä on miltei mahdotonta välttyä täysin älylaitteiden ja näyttöjen ääressä istumiselta, mutta vanhempien on tärkeä kontrolloida lapsen ruutuaikaa. 3-vuotiaan lapsen ei kuulu käyttää tablettia tuntien ajan, vaan leikkiä, viettää aikaa ulkona ja oppia uutta.

Aktiviteetit ja taidot

Kaksi tapaa kehittää karkeamotorisia taitoja ovat jo mainittu vapaa leikki sekä aikuisjohtoiset aktiviteetit. Saadessaan leikkiä vapaasti, lapsi kehittää monenlaisia karkeamotorisia taitoja:

  • Juokseminen, käveleminen, jahtaaminen
  • Loikkiminen, hyppiminen
  • Ryömiminen, kieriminen
  • Kiipeäminen, roikkuminen
  • Tarttuminen, vetäminen, työntäminen, kiinni pitäminen, nostaminen
  • Tasapaino, koordinaatiokyky
Vanhemmat voivat tukea lapsen karkeamotoristen taitojen kehitystä

Vapaan leikin lisäksi myös aikuisjohtoiset aktiviteetit ovat loistava keino kehittää lapsen karkeamotorisia taitoja. Kyse voi olla lapsen kanssa leikkimisestä tai aikuisjohtoisista harrastuksista, jotka voivat myös olla arvokkaita lapsen karkeamotoristen taitojen kehityksen kannalta, kunhan ne pysyvät kohtuuden rajoissa, eivätkä syrjäytä täysin vapaata leikkiä.

Vanhemmat voivat tukea lapsen karkeamotoristen taitojen kehitystä

Vanhempien tehtävä on tarjota lapselle erilaisia tapoja kehittää karkeamotorisia taitoja. Erilaisten motoriikkaa kehittävien aktiviteettien ja leikkimisen välille on löydettävä sopiva tasapaino, ja lapsen täytyy muistaa antaa leikkiä myös itsekseen. Kun lapselle valitaan aktiviteettia, kannattaa keskittyä yhteen kehitettävään taitoon kuten kehotietoisuuteen, silmä-käsikoordinaatioon, tasapainoon, ketteryyteen tai voimaan. Olemme aikaisemmin jakaneet 8 lapsen karkeamotorisia taitoja kehittävää leikkiä, jotka vanhempien kannattaa sisällyttää perheen rutiineihin.

Vanhempien on ymmärrettävä, miten suuri merkitys karkeamotorisilla taidoilla on lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Jos lapsen motoristen taitojen kehityksessä huomataan hidastumista tia ongelmia, on hyvä kääntyä välittömästi neuvolan tai lääkärin puoleen.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Ternera, L. A. C., Acevedo, P. A. J., Ricaurte, K. M. M., & Pacheco, N. E. P. (2011). Características del desarrollo motor en niños de 3 a 7 años de la ciudad de Barranquilla. Psicogente14(25), 76-89. https://www.redalyc.org/pdf/4975/497552358008.pdf

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.