Musiikillisen ilmaisun tärkeys

Sekä aikuisten että lasten on tärkeää osata ja pystyä ilmaisemaan tunteensa ja ajatuksensa eri tavoin. Musiikki on tehokas itseilmaisun väline, jonka kautta ihminen voi olla yhteydessä ympäröivään maailmaan ja siinä eläviin ihmisiin. Tänään puhummekin musiikillisen ilmaisun tärkeydestä.

Kirjoittanut ja tarkastanut ravitsemusterapeutti Silvia Zaragoza.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Musiikillisen ilmaisun merkitys on sen opetuksellisessa ja kasvatuksellisessa kapasiteetissa. Musiikki on kulttuuri ja viestintäväline. Musiikin kautta kulttuuri välitetään sukupolvelta toiselle. Se koostuu kielestä, jolla ihmiset voivat ilmaista tunteitaan ja kokemuksiaan.

Näin ollen musiikillinen ilmaisu edistää ihmisen kokonaisvaltaista kehitystä. Se auttaa sekä lapsia että aikuisia kehittämään aistejaan ja musiikillista herkkyyttään sekä kanavoimaan tunteitaan.

Musiikin opetus

Musiikin oppimisen tulisi alusta lähtien tähdätä aistien kehittämiseen. Sen tulisi keskittyä etenkin musiikin havaitsemiseen liittyviin aisteihin, kuten kuulo-, näkö- ja tuntoaistiin. Myöhemmin opetusta voidaan laajentaa teoreettiseen oppimiseen, kuten nuottien lukemiseen.

Musikaalisen kielen oppiminen kehittää havainnointiin ja rytmien ja äänten tunnistamiseen liittyviä kykyjä. Samalla se vaikuttaa myönteisesti sellaisten kykyjen kuten laulamisen, soitinten käytön ja kehon liikuttamisen kehittymiseen.

Kasvatuksellisessa kontekstissa musiikin opetuksen tulisi keskittyä musikaalisen kielen määritteleviin elementteihin. Näitä ovat esimerkiksi äänet, hiljaisuus, rytmi ja melodia. Musiikillisen ilmaisun perustyökaluihin kuuluvat kuitenkin myös esimerkiksi äänen ja kehon käyttäminen.

Samalla musiikillisen kielen oppiminen antaa ihmiselle kyvyn tulkita maailmaa ja kertoa siitä, miten hän itse näkee maailman. Musiikkikasvatuksen tulisikin olla järjestetty niin, että ihmiset voivat tuntea musiikin, nauttia siitä ja ilmaista itseään sen kautta.

Resursseja musiikilliseen ilmaisuun

Mitä tulee lapsuuden aikaiseen musiikilliseen ilmaisuus, leikin tulisi olla kaiken keskiössä. Aktiviteettien tulisi olla sellaisia, että lapsi kokee nautintoa musiikin kautta. Tämän lisäksi niiden tulisi motivoida lasta kiinnittämään huomiota, etsimään ja löytämään musiikillisia elementtejä ja kehittämään auditiivista kapasiteettiaan.

Sopivia aktiviteetteja ovat esimerkiksi seuraavat:

• Laulut ja tanssit, joissa on selkeä rytmi, ja jotka rohkaisevat lasta liikuttamaan kehoaan ja tuottamaan eleitä. Tämä kehittää sekä hieno- että karkeamotorisia taitoja ja parantaa koordinaatiokykyä, tasapainoa ja kehonhallintaa.
• Lapsen ikään sopivien soittimien kokeilu ja käyttäminen. Pienelle lapselle sopivia instrumentteja ovat esimerkiksi lyömäsoittimet, kuten tamburiini ja rummut.
• Oman kehon käyttäminen äänten ja rytmien luomiseen. Lapsi voi esimerkiksi taputtaa, viheltää ja tömistellä jalkoja.
• Arkipäivän äänien tunnistaminen ja erottaminen.
• Erilaisiin musiikkityyleihin tutustuminen.

Musiikillisen ilmaisun tärkeys henkilökohtaisessa kehityksessä

Musiikillisen kielen oppiminen on keskeistä sekä lasten että aikuisten kokonaisvaltaisessa kehityksessä. Musiikki edistää kognitiivista kehitystä, loogista ajattelua, päättelykykyä ja psykomotorista kehitystä. Sillä on myös oma roolinsa ihmisen emotionaalisessa, sosiaalisessa ja esteettisessä kehityksessä.

Musiikillinen ilmaisu auttaa meitä kokemaan, ymmärtämään ja hallitsemaan tunteitamme. Tämä puolestaan auttaa maksimoimaan tunneälymme ja parantamaan ihmissuhteitamme – mikä näkyy entistä parempana elämänlaatuna. Musiikki ei ole vain tapa kommunikoida ja ilmaista ajatuksia. Se on myös luovuuden väline, sillä musiikki ilmaisee usein sitä, mitä emme osaa sanoin kertoa.