Miten lievittää lapsen pelkoja?

Pelko on normaali fysiologinen reaktio vaaralliseksi koettuun ärsykkeeseen. Liiallinen ja jatkuva pelko muodostuu kuitenkin ongelmaksi.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Mara Amor López.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

On yleistä, että lapset kärsivät erilaisista peloista, jotka usein muuttuvat iän mukaan. Pelot ovat yleensä normaali osa oppimisprosessia ja väistyvät itsekseen ajan kuluessa. Toisinaan ne kuitenkin alkavat häiritä jokapäiväistä elämää, ja tällöin aikuisten on tärkeää puuttua tilanteeseen ja miettiä, miten lievittää lapsen pelkoja.

Pelko on luonnollinen ja myös hyödyllinen tunne, joka saa ihmisen välttämään turhia riskejä, suojautumaan vaaroilta ja pakenemaan vaarallisia tilanteita. Fobia sen sijaan on tiettyihin tilanteisiin tai kohteisiin liittyvä todellisen uhkan olemassaoloon perustumaton pelko, jonka aiheuttamia ahdistuneisuusoireita lapsi ei pysty hallitsemaan.

Miten lapsi oppii pelkäämään ja voiko pelko opettaa?

Lapsi ei normaalisti synny pelkäämään tiettyjä asioita, vaan hän omaksuu pelkoja lapsuutensa aikana, minkä lisäksi myös vanhemmilla on jonkin verran vaikutusta pelkojen syntyyn. Esimerkiksi se, että vanhempi kieltää aina lasta lähestymästä koiria puremisen pelossa, voi saada lapsen pelkäämään koiria. Tämän vuoksi vanhempien on tärkeää olla tarkkana sanavalintojensa ja käytöksensä suhteen. Heidän on myös kiinnitettävä huomiota siihen, että he eivät anna omien pelkojensa ja epävarmuuksiensa näkyä liikaa lapselle. Jos lapsi näkee tärkeimmän roolimallinsa pelkäävän, hän voi alkaa pelätä vastaavanlaisissa tilanteissa.

Vaikka pelko voikin olla myös hyödyllinen tunne, sitä ei tule hyödyntää lapsen kasvatuksessa. Lapselle on kuitenkin tärkeää selittää, että jotkut tilanteet voivat olla hänelle vaarallisia. Esimerkkinä mainittakoon tien ylittäminen ilman sen varmistamista, onko lähettyvillä autoja. Lasta on myös tärkeää varoittaa esimerkiksi siitä, että tuntemattomien ihmisten tarjoamia lahjoja ei saa vastaanottaa, eikä tuntemattomien mukaan saa koskaan lähteä. Pelko-sanan käyttämistä kannattaa kuitenkin välttää, kun lapselle puhutaan erilaisista jokapäiväiseen elämään liittyvistä vaaroista. Sen sijaan, että hänelle sanotaan, että “Tuntemattomat ihmiset ovat pelottavia” tai “Tien ylittäminen voi olla pelottavaa”, kannattaa sanoa “Sinun täytyy olla tarkkana ylittäessäsi tietä.”

Lasten pelot ikävaiheen mukaan

• 6–24 kuukautta: Asiantuntijoiden mukaan lapset eivät koe varsinaista pelkoa ennen kuuden kuukauden ikää. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa lapsi joutuu olemaan erossa vanhemmistaan tai vieraiden ihmisten seurassa.
• 2–6 vuotta: Tässä vaiheessa lapsi alkaa pelätä mielikuvituksellisia asioita, kuten kummituksia ja hirviöitä. Myös fobiat, etenkin eläimiin liittyvät, voivat alkaa kehittyä tässä vaiheessa.
• 7–11 vuotta: Tässä vaiheessa mielikuvitusolentojen pelko alkaa hiipua, mutta lapselle voi alkaa kehittyä pelkoja arkista elämää, kuten tapaturmia tai sairaalahoitoa, koskien.
• 12–14 vuotta: Esimurrosiässä lapsen pelot liittyvät usein sosiaalisiin suhteisiin. Lapsi saattaa pelätä, ettei hän saa ystäviä, että hän epäonnistuu koulussa tai että hän ei sovi tai kelpaa kaveriporukkaansa.
• 15–18 vuotta: Edellä mainittujen sosiaalisten pelkojen lisäksi teinillä voi ilmetä tässä vaiheessa henkilökohtaisia ihmissuhteita koskevia pelkoja. Hän saattaa esimerkiksi pelätä epäonnistuvansa urheilussa, muissa harrastuksissa tai muilla elämän osa-alueilla.

Miten lievittää lapsen pelkoja?

Älä estä lasta kohtaamasta pelkojaan

Suojelemalla lasta liikaa hänen peloiltaan vanhemmat ruokkivat näitä pelkoja. Tämän vuoksi lapsen ei yleensä kannata antaa täysin vältellä pelkoa herättäviä tilanteita. Vanhempien kannattaa muistaa seuraavat vinkit:

• Auta lasta kohtaamaan pelkoa aiheuttava tilanne tai asia pikkuhiljaa.
• Tarjoa lapselle työkaluja ja voimavaroja käsitellä häntä pelottavia tilanteita ja asioita.
• Ole hyvä roolimalli ja tarjoa lapselle turvaa.

Älä toru lasta tämän pelkojen vuoksi

Lapselle ei saa suuttua, eikä häntä saa nuhdella, vaikka itse pitäisi hänen pelkoaan turhana. Sen sijaan lapselle on tärkeää selittää, että on täysin normaalia pelätä, eikä pelkoa tarvitse hävetä. Samalla on kuitenkin hyvä pyrkiä vakuuttamaan lapsi siitä, että tilanne ei todellisuudessa ole vaarallinen.

Analysoi tilanne, joka aiheuttaa lapsessa pelkoa

Vanhempien tehtävä on opettaa lasta analysoimaan niitä asioita, joita tämä pelkää, ja muistuta tätä siitä, että ei ole mitään syytä pelätä tiettyjä asioita. Lapselle kannattaa kertoa, että hän saattaa pelätä jotain vain siksi, että kyseinen asia ei vielä ole hänelle tuttu.

Opeta lapselle tapoja rauhoittua

Lapselle voi opettaa esimerkiksi erilaisia hengitys- ja rentoutumistekniikoita, joita tämä voi hyödyntää ollessaan peloissaan. Hänelle voi myös tarjota rationaalisia vaihtoehtoja ajateltavaksi niissä tilanteissa, joissa hän pelkää jotakin irrationaalisesti.