Mitä on virheetön oppiminen?

18 marraskuu, 2020
Vaikka jokainen terve lapsi voikin oppia virheistään, joissain olosuhteissa on suositeltavampaa välttää virheiden tekemistä ja pyrkiä virheettömään oppimiseen.

Koulutusjärjestelmämme perustuu yritys-erehdys-oppimiseen eli seurauksista oppimiseen, ja sekä koulussa että kotona lasta kannustetaan yrittämään uusia asioita ja oppimaan tekemistään virheistä. Oppimiseen on kuitenkin monia erilaisia tyylejä, joista yksi esimerkki on virheetön oppiminen, josta puhumme tänään.

Asiantuntijat ovat todenneet, että virheiden tekeminen voi tehdä oppimisesta itse asiassa huomattavasti vaikeampaa. Jokaisella terveellä lapsella on tarvittavat kognitiiviset taidot omien virheiden havaitsemiseen ja niistä oppimiseen. Virheetön oppiminen voi kuitenkin olla erityisen tehokas menetelmä esimerkiksi autismikirjoon kuuluvilla lapsilla ja aivovammasta kärsivillä aikuisilla. Metodia voidaan hyödyntää myös, kun halutaan välttyä lapsen turhautuneisuuden ja lannistuneisuuden tunteilta.

Miksi yritys-erehdys-oppiminen ei toimi kaikissa tilanteissa?

On tärkeää pitää mielessä, että joka kerta suorittaessamme toimintaa aivoissamme vakiintuvat tietyt neuronien väliset yhteydet. Joka kerta toistaessamma toimintaa kyseiset assosiaatiot vahvistuvat  ja ovat helpommin saavutettavissa.

Esimerkkinä lapsen osoittaessa ympyrää ja sanomalla samalla sanan “ympyrä”, lapsen mentaalinen assosiaatio objektin ja sanan välillä vahvistuu. Joka kerralla kyseisen geometrisen muodon tunnistaminen ja määrittäminen on yhä helpompaa. Mutta mitä tapahtuu silloin, kun lapsi tekee virheen? Mitä tapahtuu, jos lapsi hämmennyksissään sanookin “neliö” ja osoittaa ympyrää?

Joissakin olosuhteissa virheetön oppiminen on parempi menetelmä perinteisen yritys-erehdys-oppimisen sijasta

Tällöin vakiintuu virheellinen neuroniyhteys. Jos samaa virhettä ei kuitenkaan toisteta, silloin yhteys menettää voimakkuuttaan eikä synny ongelmia. Jos kuitenkin sama virhe tehdään toistuvasti, silloin virheellisestä yhteydestä tulee vahvempi, ja on todennäköisempää että virhe toistuu uudelleen ja uudelleen.

Yritys-erehdys-menetelmällä saattaa olla negatiivisia vaikutuksia lapseen. Toistuva epäonnistuminen samassa harjoituksessa tai tehtävässä voi vaikuttaa negatiivisesti lapsen itsetuntoon ja havainnointiin omia kykyjään kohtaan. Lapsi saattaa päätyä torjumaan kyseistä aktiviteettia tai kehittää negatiivisia tunteita luokkaa tai opettajaa kohtaan.

Esimerkiksi lapsi, joka ei oppinut alusta alkaen ratkaisemaan matemaattista yhtälöä oikein, toistaa todennäköisesti alkuperäiset virheet jatkossakin, varsinkin jos hän on yrittänyt ratkaista sitä useita kertoja väärää menetelmää käyttäen. Tämä saa lapsen motivaation laskuun sekä turhautumaan kyseisen oppiaineen suhteen.

Mitä virheetön oppiminen on ja miten se toteutetaan?

Virheetön oppiminen sen sijaan on sen kannalla, että oikeat oppimismenetelmät vakiinnutetaan heti alusta alkaen. Tällä tavoin ainoastaan oikea neuroniyhteys vakiintuu ja vahvistuu. Näin lapsi välttyy virheen toistamiselta sekä turhautumisen ja muiden negatiivisten tunteiden tuntemiselta. Jotta voidaan omaksua oikeanlainen suoritus heti alusta alkaen, tulee seurata tiettyjä ohjeita.

Vältä kysymästä lapselta liian avoimia kysymyksiä, jotka voivat johtaa virheiden tekemiseen. Esimerkki: lapselle ei kannata näyttää kolmea värillistä maalausta, ja pyytää sitten lasta osoittamaan keltaista maalausta. Lapselta ei myöskään kannata kysyä, minkä niminen jokin tietty esine on. Ei ainakaan ennen kuin lapsi on omaksunut tarpeeksi asianmukaista tietoa.

Virheetön oppiminen opettaa oikeat oppimismenetelmät alusta alkaen

  • Sen sijaan on suositeltavaa opettaa lapselle alusta alkaen oikeat vastaukset sekä oikeat toiminnat, jotka oikeisiin vastauksiin johtavat. Esimerkiksi lapselle tulisi osoittaa keltaista maalausta ja sanoa sana “keltainen”, kunnes lapsi vahvistaa kyseistä assosiaatiota. Tällöin ei ole tilaa virheille, sillä menetelmä keskittyy vakiinnuttamaan ainoaa oikeaa assosiaatiota.
  • Sama pätee monimutkaisempien asioiden, kuten toimintasarjojen opettamiseen. On tärkeää keskittyä osoittamaan toimintasarja lapselle selkeästi ja hitaasti heti alusta alkaen. Esimerkiksi matemaattisen yhtälön ratkaisussa meidän on hyvä istua lapsen vieressä ja ohjata lasta askel askeleelta läpi koko prosessin, ilman että lapsi saa yhtälöön väärää vastausta. Toistamalla oikea sarja, haluttua oppimista alkaa tapahtua.
  • On tärkeää estää virheitä niin hyvin kuin mahdollista, mutta jos niitä tapahtuu, ne kannattaa jättää huomiotta ja keskittyä oikeisiin tapoihin oppia asia. Tämän menetelmän tärkein tavoite on vahvistaa sopivaa lähestymistapaa oppimiseen.
  • Lopuksi on erityisen tärkeää varmistaa, että tehtävät ovat lapsen kykyjen mukaisia. Lasta on tärkeää opettaa yksilöllisesti sekä motivoida ja vahvistaa positiivisesti.
  • Melo, R. M. D., Hanna, E. S., & Carmo, J. D. S. (2014). Aprendizaje sin error y la discriminación aprendizaje. Temas em Psicologia22(1), 207-222.
  • Briceño, M. T. (2009). El uso del error en los ambientes de aprendizaje: una visión transdisciplinaria. Revista de teoría y didáctica de las ciencias sociales, (14), 9-28.