Millaiset menetelmät kannustavat lasta itsenäiseen ajatteluun?
Yhteiskuntamme kehittyy ja muuttuu jatkuvasti niin teknologian, talouden, politiikan, arvojen kuin sosiokulttuurisen käyttäytymisenkin saralla. Toistava oppiminen ja ulkoa opettelu ei valmista lasta pärjäämään tällaisessa maailmassa, vaan hänen täytyy oppia ajattelemaan itse. Tiedätkö, miten puhua lapselle, jotta hän oppii itsenäiseen ajatteluun?
“Lapsen opettaminen ajattelemaan tarkoittaa tiettyjen tietojen, toimintojen ja asenteiden omaksumista; tietoa tiedosta itsestään, ajattelusta, älykkyydestä ja metakognitiosta. Metakognitio tarkoittaa toimintoja, menetelmiä ja strategioita, jotka kehittävät älyllistä kapasiteettia. Älylliseen kapasiteettiin liittyy havaintoja, uteliaisuutta, arvostusta ja tyytyväisyyttä sekä mielen aktiivisuutta, prosesseja ja onnistumisia.” (García-García, E., 1994)
Millaiset menetelmät kannustavat lasta itsenäiseen ajatteluun?
Vanhemmat ja kasvattajat kohtaavat usein haasteita saadakseen lasta oppimaan monimutkaisempia ja joustavampia ajatteluprosesseja. Lisäksi lapsen pitää pystyä ilmaisemaan ja hyödyntämään näitä ajatteluprosesseja tehdessään päätöksiä erilaisissa konteksteissa. Tämän saavuttaminen vaatii muutoksen vanhempien ja kasvattajien intentioissa, jotta heidän interventionsa kohdistuu siihen, että lapsi oppii tekemään omia päätöksiään tietoisemmalla tavalla.
Ensimmäisestä elinvuodestaan lähtien lapsi oppii erilaisia toimintoja suunnitellakseen ja säädelläkseen omaa käyttäytymistään. Lapsi oppii myös muita perustoimintoja, kuten leikkiä, itsensä ilmaisua, kommunikointia ja tiedon omaksumista ympäristöstään. Näiden tietojen ja kokemusten järjestäminen eri tavoin auttaa meitä vanhempina ja kasvattajina suunnittelemaan globaaleja, mielenkiintoisia ja tehokkaan monimutkaisia aktiviteetteja, jotta lapsi vanhempien ja kasvattajien avustuksella kasvattaa kapasiteettiaan toimia tietoisemmin.
“Jokainen voi saada tietoa, mutta ajattelemisen taito on luonnon harvinaisin lahja.”
– Frederik Suuri
Esimerkki
Jos otat huomioon lapsen fyysiset ja sosiaaliset havainnot, voit kehittää hänelle aktiviteetteja, jotka perustuvat mielenkiintoisten kysymysten muodostamiseen, jotka sallivat lasta keksimään useita vastausvaihtoehtoja. Nämä toimivat pohjana lapsen oman suorituksen suunnittelemisessa sekä säätelyssä. Nämä voivat edistää ja kehittää lapsen myöhempiä metakognitiivisia taitoja.
Parhaat aktiviteetit ovat sellaisia, jotka mahdollistavat reflektiivisen kommunikoinnin. Voit esimerkiksi analysoida nuoren lapsen erilaisia mielialoja hyödyntäen videoita, kuvia tai tarinoita. Voit kysyä lapselta, miltä hänestä tuntuu sillä hetkellä, miksi lapsesta tuntuu siltä sekä muita tärkeitä kysymyksiä.
Erilaiset kommunikaatiotilanteet vanhempien ja kasvattajien kanssa edistävät strategisen ajattelun kehittymistä, kuten myös taitojen suunnittelua sekä säätelyä. Nämä ovat läheisesti yhteydessä varhaislapsuuden kielelliseen kehitykseen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- García García, E. (1994). Enseñar y aprender a pensar. El Programa de Filosofía para Niños.