Miksi lapsi saa heikkoja arvosanoja ja miten vanhemmat voivat auttaa tilanteessa?
Kaikille lapsille koulunkäynti ei ole helppoa, ja moni vanhempi joutuu pohtimaan, miksi oma lapsi saa toistuvasti heikkoja arvosanoja. Liian usein heikko koulumenestys laitetaan laiskuuden tai puhtaan osaamattomuuden piikkiin, mutta usein syyt ovat muualla.
Miksi lapsi saa heikkoja arvosanoja?
Ensimmäinen askel on varmistaa, että lapsen heikot arvosanat eivät johdu esimerkiksi oppimisvaikeuksista tai lukihäiriöstä. Tämän tyyppiset ongelmat vaativat vaativat usein ulkopuolisen asiantuntijan apua. Joissain tapauksissa heikko koulumenestys johtuu yksinkertaisesti siitä, että lapsi ei halua nähdä vaivaa koulunkäynnin eteen, mutta usein syyt ovat muualla.
Älyllisesti edistynyt lapsi
Erittäin älykäs tai edistynyt lapsi tai lapsi, joka muuten omaksuu tietoa hyvin nopeasti, on taitava ymmärtämään lukemaansa. Lapsi oppii siis melko vähäisellä vaivannäöllä. Asiassa piilee kuitenkin myös ongelma, nimittäin oppiminen ei välttämättä tarkoita samaa kuin asian ymmärtäminen.
Oppiminen vaatii työtä, ymmärtäminen on paljon helpompaa. Yleensä älyllisesti edistynyt lapsi ei tee vaadittavaa työtä, vaan hän saattaa mennä sieltä, mistä aita on matalin. Tällaisessa tapauksessa on tärkeää korjata tätä vaivannäön puutetta pikkuhiljaa, eikä ainoastaan kouluun liittyvissä asioissa, vaan myös urheilussa ja muissa askareissa.
Lapsi, joka ei tee koulussa vaadittavaa työmäärää, saattaa olla hyvin lahjakas älyllisesti, mutta oppimistulokset eivät ole samansuuntaisia hänen älykkyytensä kanssa. Lapsi saattaa lopulta sulkeutua sekä tuntea masentuneisuutta opinnoista johtuen. Vanhempana voit pyytää lasta näkemään aluksi hieman vaivaa koulutyön eteen ja motivoida lastasi. Tarjoa lapselle jonkinlainen palkinto, kun olet huomannut lapsen tekevän oppimisen ja oppimistulosten eteen töitä. Palkinnon ei tarvitse olla materiaalinen, vaan kyse voi olla esimerkiksi illasta elokuvateatterissa tai iltapäivästä maaseudulla.
Eroahdistus
Kyse on lähinnä pienen lapsen ahdistuksesta, kun hän ajattelee äidistä erossa olemisen traumaattisena kokemuksena. Tilanteet, jotka saattavat aiheuttaa lapsessa eroahdistusta, ovat esimerkiksi sisaruksen syntymä, yhtäkkinen vieroitus äidistä tai äidin poissaolo lapsen ollessa 1,5-2-vuotias.
Eroahdistukseen ja sen ongelmiin taipuvainen lapsi kokee koulussa ollessaan pitkäkestoista stressiä. Tämä ahdistus lamauttaa lapsen kognitiivisia funktioita ja lapsi on kykenemätön seuraamaan opetusta. Lapsen ymmärrys on myös riittämätöntä siihen nähden, mitä hänen tulisi älylliseltä kapasiteetiltaan jo pystyä käsittämään.
Miten vanhemmat voivat auttaa, jos lapsi saa heikkoja arvosanoja?
Jokainen tarvitsee onnistumisia kaikessa tekemisessään, mutta joskus se saa sekä lapsen että aikuisen kuluttamaan itsensä loppuun. Menestymisen ollessa ainoa päämäärä, lapsi kokee ahdistuneisuutta ja ylijännittyneisyyttä. Ja kun lapsi ei saa haluamiaan arvosanoja, hän menettää itseluottamustaan ja tuntee tyytymättömyyttä. Tämä sen sijaan voi johtaa lapsen masennukseen. Mutta mitä tapahtuu silloin, jos lapsi masentuu? Täysin päinvastainen kuin mitä toivomme: arvosanat vain huononevat sen sijaan, että ne paranisivat. Pyydä lasta tekemään parhaansa kokeissa ja testeissä, äläkä keskity niiden tuloksiin. Keskity sen sijaan lapsen tekemään työhön ja siihen, että lapsi on tehnyt parhaansa.