Lapsen tunnekasvatus

Lapsen tunnekasvatus

Viimeisin päivitys: 26 maaliskuu, 2021

Vanhempien ja opettajien on tärkeää tarjota lapsille positiivisia emotionaalisia oppimiskokemuksia, joista lapset kerryttävät loppuelämänsä kannalta välttämättömiä työkaluja. Sen lisäksi, että tunnekasvatus takaa terveen kotiympäristön, se myös tukee lapsen psyykkistä kehitystä.

Vanhemmat voivat opettaa lapselleen, kuinka käsitellä omia tunteita ja tilanteita, joihin liittyy voimakkaita tunteita, kuten iloa, surua ja vihaa. Koska lapset eivät vielä osaa kontrolloida ja käsitellä tunteitaan, he ilmaisevat niitä usein voimakkaasti ja alkukantaisesti. Heitä on tärkeää auttaa kanavoimaan ja ilmaisemaan tunteensa sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla. Vaikka tunteiden tunteminen ja ilmaiseminen onkin hyvä asia, täytyy jokaisen meistä kunnioittaa kirjoittamattomia yhteiselon sääntöjä.

Milloin lapsen tunnekasvatus tulisi aloittaa?

Tunnekasvatuksesta puhutaan tänä päivänä paljon, sillä lapset halutaan valmistaa esimerkiksi yhä haastavampien sosioemotionaalisten vaikeuksien käsittelyyn. Tunnetaitojen avulla lapsi pyritään ohjaamaan parempaan itsetuntemukseen ja oman toiminnan ohjaukseen. Lasten täytyy myös harjoitella toisten huomioon ottamista ja kunnioittamista sekä erilaisten tunteiden tunnistamista ja nimeämistä ja sitä kautta hallitsemista.

Tunnekasvatus kannattaa aloittaa jo varhaisessa vaiheessa, mutta siinä tulee aina ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitys, jotta opit voidaan mukauttaa hänen kykyihinsä sopiviksi. Tunteista opettaminen vaatii vanhemmilta tarkkaavaisuutta, omistautuneisuutta, kärsivällisyyttä ja sinnikkyyttä. Monet vanhemmat alkavat opettaa lapselle tunteisiin liittyviä asioita jo lapsen ollessa 1-2 vuoden ikäinen. Tämä on hyvä aika alkaa luoda perustaa tälle tärkeälle aiheelle.

Tunnekasvatus on tärkeää, jotta lapsi voi elää sopuisasti yhdessä muiden kanssa

Pieni lapsi on kuin pesusieni, joka imee itseensä helposti kaikki ajatukset, kokemukset ja käyttäytymismallit. Lapsen kyky sisäistää tietoa on vaikuttava. Tämä kehitysvaihe kannattaakin hyödyntää oikeanlaisen käyttäytymisen opettamiseen. Niin tunnekasvatus kuin mikä tahansa muukin kasvatuksen osa-alue tarkoittaa monimuotoisten ja joustavien menetelmien hyödyntämistä. Niitä voidaan mukauttaa erilaisiin olosuhteisiin, pitäen kuitenkin mielessä tietty tavoite.

Mitä on tunneäly?

Tunneäly on kykyä tunnistaa tunteita ja ymmärtää niiden merkitys sekä käyttää näitä tietoja hyväksi ongelmanratkaisussa. Tunneälyyn liittyy seuraavanlaisia piirteitä:

  • Tunteiden tiedostaminen itsessä ja toisissa
  • Tunteiden ymmärtäminen ja selittäminen järkiperäisesti
  • Tunteiden säätely ja hallinta
  • Tunteiden ilmaisu
  • Tunteiden helpottaminen yhdistämällä emotionaalista ja kognitiivista tietoa

Ihmisten välinen älykkyys tarkoittaa kykyä ymmärtää muita ja sitä, mikä motivoi muita toimimaan tietyllä tavalla. Se liittyy suoraan empatiaan ja ymmärrykseen. Ihmisen sisäinen älykkyys tarkoittaa kykyä muodostaa realistisia ja konkreettisia malleja itsestään ottamalla huomioon henkilökohtaiset tunteet, joita voi myöhemmin käyttää apunaan.

Lapsen tunnekasvatus

Kuinka kehittää lapsen tunneälykkyyttä?

  1. Opeta lapselle hyviä arvoja jo varhaisesta vaiheesta lähtien.
  2. Opeta lasta erottamaan hyvä ja paha yksinkertaisilla ja tehokkailla tavoilla.
  3. Osoita lapselle kiintymystä. Näin on todennäköisempää, että lapsi osaa osoittaa omaa kiintymystään muille ihmisille.
  4. Ole positiivinen esimerkki ja pidä yllä sopivaa kuria.
  5. Anna lapsen tehdä virheitä ja keskustele niistä hänen kanssaan rakentavalla tavalla. Myös lapsen saavutukset on tärkeää huomioida.
  6. Opeta lapselle, että tunteiden ilmaiseminen on hyväksyttävää ja normaalia, eikä sitä pidä missään tilanteessa hävetä.
  7. Älä käske lasta olemaan aina iloinen tai positiivinen. Mitään tunnetta ei pitäisi pitää ainoana normaalina ja hyväksyttävänä tunteena.

Lapselle on tärkeää opettaa, että kaikki tunteet ovat luonnollisia ja välttämättömiä. Jokaisella tunteella on oma roolinsa ja jokainen niistä auttaa lasta kohtaamaan erilaisia tilanteita. Tästä syystä lapsen täytyy oppia, että tunteita ei pidä yrittää tukahduttaa, vaan ne tulisi tunnistaa, käsitellä ja ilmaista oikealla tavalla.

Se saattaa kiinnostaa sinua ...
Lapsen epäonnistumisen pelko
Äitiyden IhmeRead it in Äitiyden Ihme
Lapsen epäonnistumisen pelko

Lapsen epäonnistumisen pelko estää lasta hyödyntämästä koko potentiaaliaan. Lisää aiheesta kerromme tässä artikkelissa. Jatka siis lukemista.



  • Alzina, R. B. (2003). Educación emocional y competencias. Revista de Investigación Educativa.
  • Bisquerra, R. (2003). Educación emocional y competencias básicas para la vida. Revista de Investigación Educativa.
  • Fernández-Berrocal, P., & Ruiz Aranda, D. (2018). La Inteligencia emocional en la Educación. Electronic Journal of Research in Education Psychology. https://doi.org/10.25115/ejrep.v6i15.1289
  • Trujillo, M., & Rivas, L. (2005). Orígenes, evolución  y modelos de inteligencia emocional. INNOVAR, Revista de Ciencias Administrativas y Sociales. Universidad Nacional de Colombia. https://doi.org/10.15446/innovar
  • Velasco Bernal, J. J. (2016). LA INTELIGENCIA EMOCIONAL. Industrial Data. https://doi.org/10.15381/idata.v4i1.6677