Lapsen ristiriitainen kiintymyssuhde

Lapsen ristiriitainen kiintymyssuhde

Viimeisin päivitys: 01 heinäkuu, 2021

Lapsen ja hänen huoltajansa välistä ja heidän välisestä vuorovaikutuksestaan syntyvää tunnesuhdetta kutsutaan kiintymyssuhteeksi. Lapsi muodostaa ensimmäisen suhteensa häntä ensisijaisesti hoitavaan henkilöön, ja kun hänen tarpeensa huomioidaan ja niihin reagoidaan oikein, hän oppii luottamaan aikuiseen ja tuntee olonsa turvalliseksi tämän läheisyydessä.

Kiintymyssuhdemalliksi kutsutaan sisäistettyä mallia maailmasta ja ihmissuhteista. Varhaiset kiintymyssuhdemallit syntyvät ensimmäisten elinvuosien aikana ja jäävät henkilölle varsin pysyviksi käsityksiksi maailmasta ja ihmissuhteista.
Kiintymyskäyttäytymisen lähtökohtana on vauvan keino varmistaa läheinen suhde hoitavaan aikuiseen, sillä hoidon turvaaminen mahdollistaa eloonjäämisen.

Turvallinen kiintymyssuhdemalli muodostuu, kun vauva on voinut turvallisesti kiinnittyä itseään hoitavaan aikuiseen ja voi luottaa siihen, että hänen tarpeisiinsa vastataan. Stressitilanteessa vauva ilmaisee hätäänsä olettaen, että häntä autetaan. Kiintymyssuhdemalli voi kuitenkin kehittyä myös turvattomaksi eri tavoin. Kun lapsi joutuu kasvamaan epäjohdonmukaisessa tunneilmapiirissä, hänelle voi kehittyä ristiriitainen kiintymyssuhde, jota kutsutaan myös ristiriitaisesti turvattomasti kiinnittymiseksi.

Lapsen ristiriitainen kiintymyssuhde

Tällaisessa tilanteessa lapsi ei osaa ennakoida aikuisen tunnereaktioita, jotka voivat olla yllättäviä ja ristiriitaisia. Sama toiminta voi yhdessä tilanteessa saada aikuisen suuttumaan ja toisessa auttamaan lasta, minkä vuoksi lapsi on jatkuvasti varuillaan ja pyrkii ennakoimaan aikuisen tunnetiloja ja reaktioita. Hän myös yrittää usein käyttäytyä niin, että aikuinen ei reagoi negatiivisesti, mutta saattaa toisaalta liioitella omia tunnekokemuksiaan huomiota saadakseen.

Miten lapsen ristiriitainen kiintymyssuhde oireilee?

Yllä kuvattujen käytösmallien lisäksi ristiriitaisesta kiintymyssuhteesta kärsivällä lapsella voi ilmetä muun muassa seuraavia oireita:

  • Ristiriitainen käytös. Lapsi voi esimerkiksi etsiä fyysistä kontaktia ja torjua sen välittömästi sitä saatuaan.
  • Itsensä ristiriitaisesti ilmaiseminen ja haluttomuus puhua tietyistä aiheista.
  • Ahdistuneisuus, kun lapsi joutuu eroon vanhemmistaan.
  • Pelko voi aiheuttaa täyden paniikin tai jähmettymisen.
  • Lapsi häkeltyy helposti ja saattaa puhua epämääräisesti.
  • Taipumus tuntea, että hänen henkilökohtaiseen tilaansa tunkeudutaan.
  • Dissosiaatiohäiriöt sekä muisti- ja keskittymisongelmat.
  • Pelot ja fobiat.
  • Jatkuva valppaana ja varuilla oleminen.
It might interest you...
Kiintymysvanhemmuus vaatii joustavuutta
Äitiyden IhmeLue se täällä Äitiyden Ihme
Kiintymysvanhemmuus vaatii joustavuutta

Kiintymysvanhemmuus vaatii joustavuutta, mikä tarkoittaa, että tiettyä kasvatusfilosofiaa ei kannata noudattaa laput silmillä.



  • Bowlby, J. (1986). Vínculos afectivos: formación, desarrollo y pérdida. Madrid: Morata.
  • Bowlby, J. (1995). Teoría del apego. Lebovici, Weil-HalpernF.
  • Garrido-Rojas, L. (2006). Apego, emoción y regulación emocional. Implicaciones para la salud. Revista latinoamericana de psicología, 38(3), 493-507. https://www.redalyc.org/pdf/805/80538304.pdf
  • Marrone, M., Diamond, N., Juri, L., & Bleichmar, H. (2001). La teoría del apego: un enfoque actual. Madrid: Psimática.
  • Moneta, M. (2003). El Apego. Aspectos clínicos y psicobiológicos de la díada madre-hijo. Santiago: Cuatro Vientos.
  • Lecannelier, F., Ascanio, L., Flores, F., & Hoffmann, M. (2011). Apego & psicopatología: Una revisión actualizada sobre los modelos etiológicos parentales del apego desorganizado. Terapia psicológica, 29(1), 107-116. https://scielo.conicyt.cl/scielo.php?pid=S0718-48082011000100011&script=sci_arttext&tlng=en