Näin käy, jos olet salliva vanhempi

Sallivalla kasvatustyylillä on haitallisia seurauksia lasten kehitykselle. Tässä artikkelissa kerromme, mitä haittaa siitä on.

Kirjoittanut ja tarkastanut kasvatuspsykologi María José Roldán.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Salliva vanhempi on sellainen vanhempi, joka ei halua ongelmia eikä konflikteja saatikka sitten joutua pitämään puhuttelua lapsilleen. Tätä vanhemmuustyyliä hallitsee sallivuus ja se, ettei sääntöjä ja rajoja aseteta.

Kun kasvatustyyli on salliva ja lapset ovat vielä pieniä, tällaisen vanhemmuuden seurauksia myöhemmin ei välttämättä ymmärretä. Se voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti lapsen kehitykseen, sosiaalisiin taitoihin sekä vanhempien ja lasten väliseen suhteeseen.

Mitkä ovat sallivan vanhemman piirteet?

Salliva vanhempi on helppo määritellä. Paitsi että tällainen vanhempi ei halua yhteenottoja lastensa kanssa eikä aseta sääntöjä ja rajoja, myös muut piirteet voivat olla merkki liian sallivasta kasvatustyylistä. Näistä merkittävimmät ovat:

• Salliva vanhempi on herkkä, mutta ei vaadi paljon mitään.
• Hän ei juuri aseta vaatimuksia vastuunoton tai käyttäytymisen suhteen ja hyväksyy sen, mitä lapsi kulloinkin sanoo.
• Salliva vanhempi tottelee lastensa tahtoa ja mielijohteita sekä myöntyy kaikkiin lasten oikkuihin.
• Tällainen vanhempi ei osaa kieltää lasta eikä asettaa rajoja tai ohjenuoria lapsilleen.
• Salliva vanhempi on lempeä, hän ei ylläpidä määräysvaltaa ja kuria eikä rajoita lasta.
• Hän ei vaadi lapsiltaan asianmukaista käyttäytymistä, kuten kotitöiden tai läksyjen tekemistä ja pöytätapojen noudattamista.
• Kotona ei ole sääntöjä eikä rutiineja, etenkään jos lapsi ei niitä halua. Sen sijaan, että lapsen annettaisiin valita vanhempien etukäteen miettimistä vaihtoehdoista, lapsi saa ohjata omaa käyttäytymistään ja päätöksentekoaan.
• Kotona ei ole sääntöjä television katseluajasta, ei ajankäytön organisointia eikä säännöllisiä ruoka-aikoja.

Näin käy, jos olet salliva vanhempi

Sallivalla vanhemmuudella voi olla vakavia seurauksia lasten kehitykselle. Ja vaikka vanhemmat yrittävätkin tällä tavoin päästä lähemmäs lapsiaan tunnetasolla, todellisuudessa tapahtuu juuri päinvastoin… lapset eivät tunne oloaan turvalliseksi vanhempiensa kanssa, jotka eivät osaa asettaa sääntöjä ja rajoja, ja vetäytyvät tunnetasolla.

Tässä kasvatustyylissä näyttää toisin sanoen olevan enemmän kielteisiä kuin myönteisiä puolia. Jos haluat muutamia esimerkkejä siitä, mitä seurauksia sallivasta vanhemmuudesta on, lue seuraavat kohdat:

• Lapsilla on taipumusta impulsiivisuuteen ja aggressiivisuuteen, koska he eivät ole työstäneet itsehillintäänsä. He eivät siedä turhautumista ja voivat saada usein kiukkukohtauksia.
• Heiltä puuttuu itsenäisyys eivätkä he ota vastuuta; he ajattelevat, että muiden pitää tehdä asioita heidän puolestaan ja että heidän itse ei tarvitse nostaa sormeakaan. He ovat yleensä oikukkaita ja kärsimättömiä lapsia.
• He tuntevat suurta epävarmuutta rajojen puutteen vuoksi.
• Lapsista voi tulla vaativia ja itsekkäitä. Vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa on heille vaikeaa.
• Vanhemmat voivat olla ylisuojelevia.
• Tällaiset lapset eivät tiedä, mitä sinnikkyys ja vaivannäkö ovat. Koska he ovat tottuneet siihen, että muut tekevät kaiken heidän puolestaan, he todennäköisimmin turhautuvat ja luovuttavat heti tilaisuuden tullen.
• Pitkällä aikavälillä salliva kasvatustyyli johtaa yleensä epäkypsyyteen ja huonoon henkilökohtaiseen menestykseen.

Sallivat vs. joustavat kodit

Monet vanhemmat ajattelevat, että tällä tavoin he kasvattavat lapsensa rakastavassa ilmapiirissä, mutta todellisuudessa lapsista voi sallivassa kodissa tulla tyranneja, jotka ajattelevat ja tuntevat olevansa maailman keskipiste, ja että heidän vanhempiensa tulisi olla heidän palvelijoitaan.

Sen sijaan joustavassa kasvuympäristössä, jossa säännöt ja rajat ovat arkipäivää, mutta jossa on jonkin verran myös joustavuutta olosuhteista riippuen, lapset tietävät aina mitä heiltä odotetaan, ja heillä on ennen kaikkea suurempi luottamus vanhempiinsa, koska he tuntevat olonsa turvallisemmaksi heidän rinnallaan.

Joustavissa kodeissa kasvavat lapset hillitsevät käytöstään paremmin ja tuntevat enemmän motivaatiota koulussa, mitä ei tapahdu sallivissa kodeissa kasvatetuilla lapsilla. Kun lapset kasvavat sallivassa kodissa, he eivät koe olevansa vastuussa käytöksestään eivätkä tunne motivaatiota toimia oikein.

Sallivan vanhemmuuden seuraukset lapsille voivat olla täsmälleen samat kuin jos vanhemmilla olisi hyvin autoritaarinen kasvatustyyli. Monet vanhemmat valitsevat sallivan kasvatustyylin nimenomaan välttääkseen tämän jäykän kasvatuksen haitat. Kumpikaan ääripää ei kuitenkaan ole hyväksi.

Joustava kasvatus, jossa lapsen etuja ja ajattelua kunnioitetaan ja jossa lapsi tietää koko ajan mitä häneltä odotetaan, on kaikkein sopivin kasvatustyyli.