Kuinka tunnistaa lapsen raivo ja miten suhtautua siihen?

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Viimeisin päivitys: 06 tammikuuta, 2020

Lapset voivat toisinaan tuntea olonsa turhautuneeksi tai musertuneeksi. Se, että vanhemmat eivät osaa suhtautua näihin tunteisiin, voi saada ne räjähtämään raivonpuuskaksi. Lähes jokainen lapsi kärsii välillä kiukkukohtauksista, ja osalla lapsista kiukku yltyy raivoksi. Toisinaan nämä tilanteet saavat aikaan aggressiivista käytöstä.

Lapsen raivon tunnistaminen ei ole erityisen vaikea asia, mutta usein me vanhemmat ajattelemme tunteenpurkausten olevan normaaleja lapsuuteen kuuluvia kiukkukohtauksia, emmekä muista, että raivo voi johtaa myöhemmessä vaiheessa moniin ongelmiin.

Tänään kerromme, miten lapsen raivo erotetaan harmittomasta kiukkukohtauksesta.

Kuinka tunnistaa lapsen raivo?

• Lapsi saattaa aiheuttaa ongelmia koulussa.
• Lapsen viha ja aggressiivisuus vaikuttavat muuhun perheeseen.
• Lapsen käytös on vaaraksi hänelle itselleen tai hänen ympärillään oleville.
• Kohtaukset kestävät pitkään ja muuttuvat jatkuvaksi puolustusmekanismiksi.
• Aggressiivisuus kasvaa sellaiselle tasolle, ettei lapsi pysty enää hallitsemaan itseään.
• Hänen käytöksensä häiritsee hänen persoonallisuuttaan ja estää häntä muodostamasta suhteita muihin. Hän saattaa myös jäädä leikkien, syntymäpäiväjuhlien ja muiden aktiviteettien ulkopuolelle.

Mikä raivoa aiheuttaa?

On todistettu, että viha on usein merkki lapsen kärsimyksestä. Viha ja aggressiivisuus ovat puolustusmekanismeja niin ulkopuolista maailmaa kuin omaa itseäkin kohtaan.

Ensimmäinen askel lapsen vihan ymmärtämiseksi on selvittää, mitkä ovat ne syyt ja asiat, jotka saavat lapsen käyttäytymään näin. Seuraavaksi listaamme muutamia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa lapsessa tällaisia tunteita. Näiden syiden lisäksi myös esimerkiksi trauma ja kaltoinkohtelu voivat aiheuttaa vastaavia tunteita.

ADHD

Yhä useammat lapset osoittavat merkkejä ADHD:sta. He ovat lapsia, jotka ovat impulsiivisia ja hyperaktiivisia, ja heillä on erityisen paljon vaikeuksia oman käytöksen hallinnan suhteen.

Lapset, joilla diagnosoidaan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, eivät pysty keskittymään kunnolla päivittäisiin toimiin. Näiden oireiden ilmeneminen ei kuitenkaan aina tarkoita, että lapsella olisi diagnosoitu ADHD. Joskus oireet jätetään huomiotta, mikä voi johtaa tuhoisaan ja aggressiiviseeen käytökseen.

Ahdistus

Yleensä kapinallinen ja vihainen lapsi kärsii vakavasta ahdistuksesta, jota ei ole vielä tunnistettu. Hän peittelee käytöksellään muita ongelmia ja hänen on vaikea suhtautua stressaaviin tilanteisiin. Selkein merkki ahdistuksesta on se, että lapsi yrittää paeta johtuen siitä suuresta pelosta, joka hänet valtaa.

Vaikeudet aistihavainnoissa

Joillakin lapsilla on vaikeuksia käsitellä aistitietoa tai ympäröivää tilaa. Yleinen herkkyys tai herkkyys ärsykkeille voi aiheuttaa lapselle ahdistusta. Lapsi voi esimerkiksi tuntea olonsa hyvin tukalaksi kylmän tai kuuman lämpötilan vuoksi tai joutuessaan kosketuksiin tietyn tekstuurin tai koostumuksen kanssa.

Asia tulisi ottaa käsittelyyn mahdollisimman nopeasti, jotta ongelman muuttuminen krooniseksi voidaan estää.

Autismi

Autistiset lapset voivat kärsiä myös tunne-elämän ongelmista. Tämä häiriö voi vaikuttaa lapsen kykyyn viestiä ja tehdä omat tunteensa selviksi muille.

Kuinka auttaa lasta, joka kärsii raivokohtauksista?

Vanhemmat ovat ensimmäiset lapsen käytöstä muokkaavat henkilöt. Seuravat vinkit ovat avuksi lapsen raivon hillitsemisessä:

• Auta lasta olemaan empaattinen ulkopuolisen maailman suhteen.
• Saa lapsi ymmärtämään, että kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta kaikki käytös ei. Lapsi saa siis suuttua, mutta hän ei saa ilmaista tunteitaan aggressiivisesti.
• Opeta lapselle, miten stressiä hallitaan. Liikunta, lukeminen ja positiivisten asioiden ajattelu ovat esimerkkejä rentoutumisen edistämisestä.
• Opeta lasta hengittämään syvään silloin, kun hän on poissa tolaltaan.

Lopuksi vielä tiivistys lapsen raivon hallinnasta; viha ei aina johdu siitä, miten lapsi on kasvatettu. Meidän tulee auttaa lapsiamme hallitsemaan omia impulssejaan estääksemme suurempia ongelmia heidän tulevaisuudessaan.