Kuinka rauhoittaa lapsen kiukkukohtaus yhdellä kysymyksellä

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Kirjoittanut Gladys González

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Tiesitkö, että on mahdollista rauhoittaa lapsen kiukkukohtaus yhdellä kysymyksellä, eikä sinun tarvitse olla taikuri tämän onnistumista varten? Tarvitsevat avuksesi vain hieman käytännön psykologiaa.

Tämä metodi on päinvastainen kuin se, jota monet pitävät oikeana tai käyttävät omassa kodissaan. Moni vanhempi uskoo, että lapsen kiukkukohtauksen tai turhautumisen keskeyttäminen on mahdotonta.

Jotkut asiantuntijat suosittelevat kunnioittamaan sitä hetkeä, jolloin lapsi räjähtää tunteiden häkellyttäessä hänet. Viime aikoina kuitenkin tietyt asiantuntijat ovat alkaneet puhua tehokkaasta metodista, jonka avulla kiukkukohtaus saadaan laantumaan.

Tämä metodi liittyy lapsen kognitiiviseen kapasiteettiin ja riippuu vanhempien tai muiden auktoriteettien halusta opettaa lasta hallitsemaan tunteitaan tehokkaasti.

Lapsen kiukkukohtauksen laukaisevia ärsykkeitä on loputtomasti. Ehkä tyttäresi unohti lempilelunsa kotiin tai poikasi ei halua mennä nukkumaan. Ehkä vauvasi haluaa jatkaa kylpyammeessa leikkimistä tai taaperosi tekee mieli karkkia.

Usein lapsi on vain yksinkertaisesti väsynyt. Jokaisen mahdollisen syyn listaaminen veisi ikuisuuden, eikä tuollaisen listan kerääminen hyödytä ketään. Jokainen vanhempi tietää jo oman lapsensa kiukustumiseen johtavat syyt.

Keskitytään siis siihen, miten saamme lapsen rauhoittumaan. On tärkeä ymmärtää, että tämä ei vaadi terapiaa tai käyntiä psykologilla. Meidän täytyy ainoastaan auttaa lastamme näkemään negatiivinen reaktio uudesta näkökulmasta.

Kuinka toimia, kun kiukkukohtaus alkaa?

Pelkkä kiukkukohtauksen miettiminen saa pulssimme kohoamaan. Valitettavasti alle 5-vuotiaiden lasten vanhemmat kääntyvät usein tehottomien metodien puoleen kiukkukohtauksen yllättäessä. Liian usein turvaudumme nuhtelemiseen, rankaisemiseen ja kieltämiseen, kun edessämme on potkiva ja huutava lapsi.

Ei sovi unohtaa, että kyseessä on pieni ihminen, joka ei vielä osaa hallita tunteitaan. Emme voi jättää huomioimatta sitä suurta vastuuta, jonka lapsen auttaminen kehittymään emotionaalisesti ja älyllisesti, tuo mukanaan.

Tässä vaiheessa moni kysyy, mitä tekemistä kiukkukohtauksilla on lapsen älyllisen kehityksen kanssa. Vastataksemme kysymykseen, siteeraamme Espanjan kuninkaallista akatemiaa, joka määrittelee älykkyyden ihmisen sielun kognitiivisen rationaalisen potentiaalin ymmärtämisenä.

Ihmisen sielulla ei tässä tapauksessa viitata erityisesti aikuisiin tai tietyn iän ylittäneisiin ihmisiin. Jos siis älykkyys on ihmiselle luontaista, miksi emme auttaisi lapsiamme analysoimaan turhautumista aiheuttavia tilanteita rationaalisesti?

Tunteiden hallitsemisen oppiminen on osa lapsen kehitystä. On vanhempien käsissä auttaa lasta kasvamaan ja saavuttamaan emotionaalinen tasapaino, jonka avulla lapsi kypsyy ikäänsä kuuluvalla tavalla.

Suuri kysymys

Tähän oletukseen pohjaten, ehdotamme, että lähestyt lapsesi seuraavaa kiukkukohtausta kysymyksellä. Kysy lapselta ”Onko tämä pieni ongelma, keskikokoinen ongelma vai iso ongelma?”

Viaton lapsi luultavasti vastaa kyseessä olevan iso ongelma. Älä väitä vastaan, sillä se olisi lapsen turhautumisen ala-arvioimista ja hänen tunteidensa tärkeyden minimoimista.

Paras ratkaisu on pyrkiä tunnistamaan ongelma yhdessä lapsen kanssa. Jos lapsi sanoo kyseessä olevan iso ongelma, näin täytyy olla – ainakin lapsen pienen maailman perspektiivistä. Tehtävämme on auttaa lasta löytämään ratkaisu ongelmaansa.

Kun ongelman laajuus on selvitetty, pyydä lasta miettimään kanssasi ratkaisua tilanteeseen. Opeta lapselle oman esimerkkisi kautta, että nopein tapa päästä yli konfliktista, on löytää sopiva ratkaisu.

Kun pahimmasta kiukkuvaiheesta on päästy yli, ja lapsen tunteet ovat tasoittuneet, kysy häneltä, oliko ison ongelman ratkaiseminen vaikeaa. Kun hän kertoo ratkaisemisen olleen helppoa, alleviivaa faktaa, että kun ratkaisu oli pieni, ongelmakaan tuskin oli niin suuri kuin te molemmat kuvittelitte.

Kyllä, kuten te molemmat ajattelitte. Sisällytä itsesi prosessiin. Ole lapsesi seurana, kun hän tekee virheitä, löydä ratkaisu ja jatka eteenpäin. Älä ole yksi vanhemmista, jotka tuomitsevat kiukkukohtaukset, sillä se ei auta lasta, eikä sinua.