Konfliktien määrätietoinen ja rakentava käsitteleminen on tärkeää, mutta ei aina helppoa
Konfliktien määrätietoinen ja rakentava käsitteleminen ei ole aina helppoa, vaikka se onkin paras ja kypsin tapa ristiriitojen selvittämiseksi. Usein ihmiset reagoivat konfliktin kohdatessaan joko tukahduttamalla tunteensa tai käyttäytymällä hyökkäävästi. Kumpikaan näistä ei ole hyvä tapa, minkä vuoksi lapsille kannattaakin opettaa vaikeiden tilanteiden käsittelemistä rauhallisesti ja rakentavasti.
Konfliktien määrätietoinen ja rakentava käsitteleminen
Erimielisyydet, riidat ja kiistelyt kuuluvat niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin elämään. Erilaiset konflikti- ja ristiriitatilanteet ovat välttämätön osa ihmisen kasvua ja kehitystä, eikä niiden tarvitse välttämättä olla negatiivinen asia. Oikein hoidettuna ne voivat olla lapselle opettavaisia kokemuksia.
Usein ongelmana on se, että lapsilla ja nuorilla ei vielä ole tarvittavia työkaluja konfliktitilanteiden rauhallisesti ja objektiivisesti hoitamiseen. Siksi on tärkeää, että vanhemmat opettavat lapselleen, kuinka ratkaista konflikteja määrätietoisesti ja rakentavasti – niin kotona, koulussa kuin muissakin ympäristöissä.
Ensimmäinen askel yhteisymmärryksen löytämiseen on joustava ja yhteistyöhaluinen asenne. Tämän jälkeen konfliktin osapuolten tulisi jakaa sama tavoite löytääkseen molempia tai kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Lapsen on tärkeää hallita tiettyjä kommunikointitaitoja, kuten aktiivista kuuntelemista, empatiakyvyn osoittamista ja määrätietoisuutta. Jokainen tietää, että konfliktitilanteiden ratkomisessa tunteet ovat merkittävässä roolissa, mistä syystä lapselle onkin tärkeää opettaa jo varhain tunteiden tunnistamista, sanoittamista ja hallintaa.
Kuinka ratkaista konflikteja määrätietoisesti ja rakentavasti?
Alla esittelemme muutamia menetelmiä, joiden avulla konfliktien käsittely helpottuu niin koulussa kuin kotonakin.
Aktiivinen kuunteleminen
Konfliktiin ajautuneet osapuolet tapaavat hiljaisessa tilassa rauhalliseen aikaan, jolloin kenelläkään ei ole kiire minnekään. Kummallakin osapuolella on käytössään kolme 5 minuutin aikajaksoa, jolloin hän voi kertoa oman versionsa ongelmasta tai tilanteesta. Osapuolten tulee noudattaa seuraavia sääntöjä.
Puhuja:
- Kuvailee oman versionsa ongelmasta selkeästi ja yksityiskohtaisesti.
- Ilmaisee tunteitaan omasta näkökulmastaan.
- Ei syyttele tai paheksu toista osapuolta.
- Arvostaa toisen osapuolen antamaa huomiota.
Kuuntelija:
- Keskittyy puhujaan.
- Kuuntelee kärsivällisesti, eikä reagoi puhujan kertomiin yksityiskohtiin ja selityksiin.
- Kuuntelee puhujan puhetta ja osoittaa kiinnostusta eleillään ja ilmeillään.
- Kysyy nopeita kysymyksiä, jos kaipaa johonkin asiaan lisäselvitystä.
Tämä harjoitus voidaan suorittaa lyhyt- tai pitkäkestoisena, riippuen osapuolten tarkkaavaisuuden tasosta. Kuuntelemisen ajatellaan usein olevan helppoa, mutta tosiasiassa helppoa on vain toisen puheen keskeyttäminen.
Tunteiden ilmaiseminen
Konfliktit herättävät usein tunteita, jotka ovat esteenä positiiviselle ongelmanratkaisulle. Tässä harjoituksessa pohditaan, mitä tunteita osapuolet käyvät läpi ja miten ne voidaan pukea sanoiksi. Kumpikin osapuoli saa kertoa kolme eri tunnetta, jotka määrittävät sen, mitä mieltä he ovat ongelmasta. He kirjoittavat tunteensa paperille ja muotoilevat ne seuraavilla tavoilla.
- “Minusta tuntuu (tunne), kun sinä (fakta).”
- “Ymmärrän, että sinusta tuntuu (tunne), mutta minusta tuntuu (tunne).”
Muutoksen pyytäminen
Tämän harjoituksen avulla osapuolet opettelevat ilmaisemaan tarpeitaan ja vaatimuksia kunnioittavalla ja rakentavalla tavalla. Harjoituksessa käytetään seuraavanlaisia lauseita.
- “Kun sinä (fakta), uskon, että (fakta), ja minusta tuntuu (tunne). Siispä haluaisin (vaatimus).”
Roolien vaihtaminen
Roolien vaihdon tarkoituksena on pyrkiä asettumaan toisen asemaan, oppia ymmärtämään toista ja hänen motiivejaan sekä tuntea empatiaa toista kohtaan. Se on myös tapa osoittaa välittävänsä toisesta ja ymmärtävänsä tämän tuntevaa epämukavuutta. Harjoituksessa osapuolet vaihtavat rooleja ja osallistuvat keskusteluun ikään kuin vastapuolta esittäen.
Harjoitusten jälkeen
Aktiivisen kuuntelemisen ja roolien vaihdon jälkeen kumpikin osapuoli kertoo omat ratkaisuehdotuksensa ongelman selvittämiseksi, minkä jälkeen he valitsevat yhdessä yhden tai kaksi ratkaisua. Valintaa tehdessään heidän tulee ottaa huomioon nykytilanne ja eri vaiheet, joita ihanteellisen ratkaisun saavuttamiseksi tarvitaan. Lopuksi osapuolet solmivat kirjallisen sopimuksen siitä, mitä nämä vaiheet ja toimet ovat.
Kun konflikti on ratkaistu ja molemmat osapuolet ovat sitoutuneita muutokseen, on hyvä pohtia tilannetta tarkemmin, jotta se toimii lapselle oppimiskokemuksena. Lapselta voi kysyä esimerkiksi “Miten olet kasvanut henkisesti tämän konfliktin myötä?” tai “Millaisia asioita opit itsestäsi, toisesta osapuolesta ja teidän välisestänne suhteesta?”