Kolme vinkkiä impulsiivisen lapsen kanssa pärjäämiseksi
Impulsiivisuudella tarkoitetaan taipumusta toimia hetken mielijohteesta. Impulsiivisuus ei ole automaattisesti pelkästään negatiivinen asia, mutta äärimmäisen impulsiivisen lapsen kanssa eläminen voi olla vaikeaa.
Millaisia piirteitä impulsiivisella lapsella on?
Asiantuntijoiden mukaan impulsiivisuus on ominaista sekä lapsille että aikuisille, ja jokaisessa ihmisessä on myös impulsiivinen puoli – toisilla vain enemmän hallitsevana kuin toisilla. On tärkeää huomioida, että impulsiivisuus, stressi tai edes ahdistuksen tunteet eivät ole automaattisesti negatiivisia asioita. Ne ovat kaikki ihmisen evoluutioon liittyviä tekijöitä, jotka ovat syntyneet sopeutuessamme elinympäristöömme. Jos osaamme käyttää niitä hyödyksemme, ne voivat kaikki vaikuttaa positiivisesti selviytymiseemme.
Jatkuva impulsiivinen käytös voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja muiden kanssa toimeen tulemisessa. Ensimmäinen askel impulsiivisen lapsen kanssa pärjäämiseen on ongelman tunnistaminen. Yleisesti ottaen impulsiiviset lapset toimivat seuraavilla tavoilla:
- Toimivat ennen kuin ajattelevat.
- Vastaavat ennen kuin ovat kuulleet kysymyksen loppuun.
- Kokevat vaikeaksi odottaa omaa vuoroaan.
- Eivät voi sietää häviämistä ja ovat todella pettyneitä, jos eivät voita.
- Asettuvat usein toisten lasten tielle ja keskeyttävät heidät.
- Sietävät huonosti turhautumista.
- Eivät osaa hillitä itseään, vaikka tunnistaisivat ongelman.
- Käyttäytyvät usein tottelemattomasti.
- Ovat usein asenteeltaan hyvin negatiivisia.
- Eivät osaa ennakoida tai arvioida käytöksensä seurauksia.
- Kärsivät voimakkaista raivonpuuskista.
Kolme vinkkiä impulsiivisen lapsen kanssa pärjäämiseksi
Impulsiivisen lapsen kanssa pärjääminen ei ole aina helppoa, mutta kärsivällisyydellä ja pitkäjänteisyydellä kotielämää pystytään muuttamaan harmonisemmaksi. Mitä aikaisemmin lapsen käytökseen puututaan, sitä nopeammin impulsiivisuudesta koituvia ongelmia pystytään työstämään.
1. Pidä kiinni säännöistä ja ole johdonmukainen
Impulsiivisella lapsella on huono itsekontrolli, joten hän saattaa toimia ajattelematta ja katua tekojaan jälkeenpäin. Vaikka se voikin olla toisinaan uuvuttavaa, vanhempien on tärkeää pysyä kaikissa tilanteissa tiukkana lapsen kanssa ja pitää johdonmukaisesti kiinni asetetuista säännöistä ja rajoista. Tarvittaessa lapsen kanssa on keskusteltava rauhallisesti ja selkeästi säännöistä ja hänen käytöksestään.
Se, että vanhempi menettää itsehillintänsä ja sen seurauksena korottaa ääntään tai antaa lapselle periksi, ei auta lasta, vaan pahimmillaan jopa pahentaa tilannetta. Lapsi voi oppia manipuloimaan vanhempaansa, jos hän huomaa tämän käytöksessä jatkuvaa epäröintiä tai jos hän uskoo pystyvänsä hyötymään tilanteesta jollain tavalla.
“Kun pienet ihmiset ovat ylikuormittuneita isojen tunteiden alla, on meidän tehtävämme pysyä rauhallisina, eikä liittyä heidän kaaokseensa.”
– L.R. Knost
2. Pysy itse rauhallisena
Jopa lapsen käyttäytyessä äärimmäisen impulsiivisesti, viljellessä loukkaavia sanoja, ollessa keskellä kiukunpuuskaa tai käyttäytyessä aggressiivisesti, vanhemman on pyrittävä pysymään rauhallisena. Itse asiassa juuri nämä ovat niitä hetkiä, kun vanhemman rauhallinen ja seesteinen käytös lapsen edessä on tärkeintä.
Vaikka vanhempi käyttäytyykin rauhallisesti, hänen on myös osoitettava lapselle päättäväisyytensä ja vahvuutensa. Näin hän viestittää lapselle, että tämän käytös ei ole sopivaa, eikä tämä tule saavuttamaan tavoitettaan huonolla käytöksellä.
3. Keskustele lapsen kanssa
Kun lapsi on rauhoittunut esimerkiksi kiukkukohtauksen jälkeen, vanhemman on tärkeää istua hänen kanssaan alas ja puhua hänelle rauhallisella ja ymmärtäväisellä tavalla. Lapsen kanssa on hyvä keskustella hänen toiminnastaan ja siitä, että huonolla käytöksellä hän ei tule saavuttamaan positiivista lopputulosta.
Jos lapsi on esimerkiksi lyönyt tai loukannut sanoin toista lasta tai aikuista, hänen täytyy oppia ymmärtämään anteeksi pyytämisen tärkeys. Lisäksi hänen on ymmärrettävä, että hänen käytöksensä ei ole hyväksyttävää ja että sillä on ainoastaan negatiivisia seurauksia hänelle itselleen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bauermeister, J.J. (2002). Hiperactivo, impulsivo, distraído, ¿me conoces? Guía acerca del déficit atencional para padres, maestros y profesionales. Madrid: Albor-Cohs.