Kirjaston kasvatuksellinen merkitys

· 11.1.2019
Kirjasto on ollut tärkeä ajanviettopaikka ja osa lapsen kasvatusta jo vuosisatojen ajan. Kirjastoa on arvostettu ja pidetty yleismaailmallisen tiedon kotina. Vaikka nykyään on olemassa myös monia muita tapoja oppia, on kirjastolla edelleen suuri merkitys lapsen kasvatuksessa.

Kirjaston kasvatuksellinen merkitys ei kuulu menneisyyteen, vaan kirjastoja on edelleen joka maailman kolkassa, eivätkä ne anna periksi digitaaliselle vallalle.

Monella meistä on arvokkaita muistoja siitä, kuinka olemme viettäneet pitkiä aikoja lukien paikalliskirjastossamme. Halutessamme löytää luettavaksesi uuden tarinan, opiskella, tutkia tai etsiä akateemista tietoa, kirjasto oli oikea paikka tähän kaikkeen.

Vaikka asiat ovatkin muuttuneet teknologian ja internetin myötä, on kuitenkin edelleen tärkeää osata arvostaa ja tunnustaa kirjaston merkitys.

Kirjasto kulttuuriperintönä

Tieto on loputonta, ja sen takia kirjasto ei menekään koskaan pois muodista. Kirjaston kasvatuksellinen merkitys säilyy, sillä instituution päämääränä on ihmisten opettaminen. 

Suuri osa maailman väestöstä hyödyntää edelleen yleisesti saatavilla olevia asioita, kuten kouluja, yliopistoja ja kirjastoja. Kirjasto tarjoaa kaikkien saatavilla olevan, helppopääsyisen paikan, jossa lukea kirjoja ja nauttia niistä. Tällainen paikka edistää kulttuurista monimuotoisuutta sekä tärkeitä arvoja, kuten suvaitsevaisuutta, kunnioitusta ja rauhaa.

Kirjaston tärkeys

Kirjaston menestys piilee siinä tosiasiassa, että se tarjoaa tärkeää tietoa, etenkin opiskelijayhteisöille. Lisäksi se auttaa oppineita kehittämään mielikuvitustaan ja älyllistä uteliaisuuttaan.

Kirjaston kasvatuksellinen ja pedagoginen arvo liittyy lukutaitoon, kasvatukseen ja yleiseen tietoon. Niin UNESCO kuin IFLAkin (Kansainvälinen kirjastoyhdistysten ja -instituutioiden liitto) tunnustuvat tämän kulttuurisen tiedon kodin, eli kirjaston tärkeyden. Kirjasto tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden kehittää kriittistä ajatteluaan. 

Mikä tärkeintä, tämä paikka on avoin kaikille taustaan, kansallisuuteen, kulttuuriin, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta. Ja kaikki tämä ilman kaupallista intressiä. Tämä tekee kirjastosta yhden tärkeimmistä yhteiskunnan kasvatuksellisista tukipilareista.

Kirjaston kasvatuksellinen merkitys

Kirjaston kasvatuksellinen merkitys perustuu siihen, että sen tarjoama didaktinen materiaali antaa käyttäjilleen pääsyn tiettyihin työkaluihin. Teoreettinen ja käytännöllinen sisältö välittää emotionaalisia, fyysisiä sekä kognitiivisia kykyjä ja soveltuvuuksia. 

Kirjasto on myös kasvatuksen kehityksellinen voimavara. Kirjastosta saatavilla oleva materiaali on valittu, suunniteltu ja muokattu yksilöiden tilanteen ja sosiaalisen ympäristön mukaan.

Kirjaston kasvatuksellinen merkitys on edelleen suuri, vaikka teknologia ja internet on tuonutkin uusia tuulia

Kirjaston päämäärät

Kirjaston kasvatuksellinen merkitys perustuu useaan päämäärään, jotka edesauttavat opiskelijoita saavuttamaan akateemiset tavoitteensa. Näitä päämääriä ovat muun muassa:

  • Iskostaa hyvät tavat oppia ja lukea.
  • Auttaa arvostamaan kirjoja yleismaailmallisen tiedon lähteenä.
  • Tukea kasvatusjärjestelmää.
  • Tarjota viihdykettä terveellä tavalla mielikuvituksen ja luetunymmärtämisen kehittämisen kautta.
  • Helpottaa alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten voimavarojen saatavuutta, jotta on mahdollisuus löytää monikulttuurisia ajatuksia, mielipiteitä ja kokemuksia.
  • Järjestää projekteja, jotka kasvattavat tietoisuutta ja herkkyyttä sosiaalisille ongelmille.
  • Edistää älyllistä vapautta kasvattaakseen vastuullisia kansalaisia.

Kirjasto tarjoaa kaikkien saatavilla olevan, helppopääsyisen paikan, jossa lukea kirjoja ja nauttia niistä. Tällainen paikka edistää kulttuurista monimuotoisuutta sekä tärkeitä arvoja, kuten suvaitsevaisuutta, kunnioitusta ja rauhaa.

Kirjaston pääpiirteet

Kirjasto on siitä kiehtova paikka, että se antaa meidän lukea, oppia ja tutkia niin laajasta valikoimasta asioita, aina hölmöimmistä monimutkaisimpiin tutkimuskohteisiin. Kirjaston kirjallisuus jakautuu eri osastoihin, joita ovat lapset, nuoret, ammattikirjallisuus, historia, sarjakuvat, novellit ja monet muut.

Tämä instituutio opettaa lasta olemaan itsenäinen, kurinalainen ja vastuullinen sen henkilökohtaisen jäsenyyden ja lainaussysteemin kautta.

Perinteisten menetelmien lisäksi, kirjasto on avoin myös uudenlaiselle informaatioteknologialle. Kirjasto järjestää myös täydentäviä aktiviteetteja erilaisille ihmisryhmille.

Kirjasto kasvatuksellisena voimavarana ja välineenä

Kirjasto on pääasiassa paikka, jossa voimme nauttia lukemisesta.  Kirjasto sisältää kirja- ja materiaalikokoelmia, jotka luodaan ja suunnitellaan tarjoamaan monipuolista infromaatiota.

Lukeminen on olennainen tapa parantaa tietoutta millä tahansa aihealueella sekä tyydyttää henkilökohtaisia mieltymyksiä. Kirjasto tarjoaa erilaisia välineitä ja palveluita auttaakseen tässä, näitä ovat muun muassa:

  • Kirjojen ja lehtien lainaaminen.
  • Kirjastonhoitajan tarjoama apu.
  • Kulttuuriset aktiviteetit, luennot ja työpajat.
  • Tietokoneiden ja internetin käyttö.
  • Verkkosisällön lukemismahdollisuus.
  • Dokumenttien lataaminen elektronisessa muodossa.
  • Lukupiirit ja kirjakerhot.
Kirjasto tarjoaa monia tapoja kehittää itseään

Miksi ihmiset käyvät kirjastossa?

Kirjaston kasvatuksellinen merkitys ei rajoitu ainoastaan opiskelijoihin. Kuka tahansa voi käyttää kirjaston palveluita. Seuraavaksi kerromme pääsyitä, miksi ihmiset käyvät kirjastossa:

  • Akateeminen kasvatus: Akateemiseen tietoon ja akateemisiin tutkimuksiin voi tutustua jo nuorella iällä.
  • Työelämässä olevat ihmiset kouluttavat ja sivistävät itseään.
  • Viihdyttävää ajanvietettä kaikenikäisille.
  • Tietokoneiden ja internetin käyttö auttaa saamaan tietoa monista lähteistä sekä käyttämään erilaisia välineitä.
  • Työllisyyteen ja kielten opiskeluun valmistautuminen.

Kuten huomaat, kirjaston kasvatuksellinen merkitys on horisonttimme laajentamista lukemisen, kommunikaation ja ongelmanratkaisun saralla. Kirjastossa lapsi löytää rakkauden kirjallisuutta kohtaan. Kirjasto on informaation rajaton turvapaikka, joka on avoin kaikille.  

Jää vain yksi kysymys: milloin sinä kävit viimeksi kirjastossa?

  • Heikkinen, R. (2001). Lapset kysyvat - pystyyko kirjasto vastaamaan? Children ask - can libraries answer? Kirjastolehti.
  • Mäkinen, I. (2013). Luemmeko kuin munkit: mistä lukuhalu tuli ja mihin se menee? Informaatiotutkimus.