8 vinkkiä, joiden avulla opettaa lapsi järjestelmälliseksi

22 syyskuu, 2020
On monia syitä, miksi lapsen on hyvä oppia järjestelmällisyyttä pienestä pitäen. Järjestelmällisyydellä on merkittävä rooli muun muassa vastuullisuuden kehittymisessä.

Järjestelmällisyydellä on iso merkitys aikuisen elämässä, mutta se on tärkeä ominaisuus myös lapselle hänen kehityksensä ja ympäröivän maailman omaksumisen kannalta. Jokainen vanhempi kuitenkin tietää, että lapsi ei ole luonnostaan ja omin päin järjestelmällinen, vaan usein täysin päinvastoin. Tämän vuoksi jaammekin tänään 8 vinkkiä, joiden avulla voidaan opettaa lapsi järjestelmälliseksi.

Temporaalinen ja spatiaalinen järjestelmällisyys

Järjestelmällisyydellä on iso merkitys lapsen elämässä, sillä se on välttämätöntä oppimisen kannalta. Lisäksi se luo lapselle turvallisuuden tunteen ja mahdollistaa omien ajatusten järjestämisen ja ymmärtämisen. On siis tärkeää, että lapsen maailma on järjestyksessä niin temporaalisesti kuin spatiaalisestikin.

Spatiaalinen tarkoittaa avaruudellista sekä tilaa, sijaintia tai välimatkaa koskevaa. Spatiaalisella järjestelmällisyydellä viitataan siihen, että lapsen ympäristö on tasapainossa. Tämän ei välttämättä tarvitse liittyä estetiikkaan, vaan lähinnä käytännöllisyyteen ja toimivuuteen. Esineet on tärkeä asetella niin, että lapsen vuorovaikutus ympäristön kanssa on helppoa. Tilan järjestelmällisyys suo lapselle jonkin verran autonomiaa. Se, että lapsi tietää, missä esineet ovat, ja pääsee niihin käsiksi, helpottaa hänen itsenäisyytensä kehittymistä.

Temporaalista järjestelmällisyyttä voidaan tukea vakiinnuttamalla lapsen aikataulut ja rutiinit. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että hänellä on toimivat rutiinit esimerkiksi syömiseen, peseytymiseen ja nukkumiseen liittyen. Lapsen täytyy tietää, milloin hänen kuuluu syödä, leikkiä, nukkua ja ulkoilla, ja myös kunnioittaa näitä rutiineja.

Lapsi siivoaa

8 vinkkiä, joiden avulla opettaa lapsi järjestelmälliseksi

1. Anna lapselle henkilökohtaista tilaa

Jos lapsella on oma huone, henkilökohtaisen tilan antaminen on helppoa. Jos huoneen jakaa useampi lapsi, jokaiselle lapselle on tärkeä varata huoneesta oma tila. Huone voidaan esimerkiksi jakaa kahtia niin, että lapsilla on omat sängyt, pöydät ja säilytyskalusteet, jotka ovat vain heidän käytössään.

2. Laadi aikataulut ja rutiinit

Jokainen päivä on erilainen, ja etenkin arki ja viikonloput eroavat yleensä toisistaan huomattavasti, joten aikataulujen ja rutiinien suhteen on oltava jossain määrin joustava. Aikataulujen vakiinnuttamisesta ja rutiinien noudattamisesta on kuitenkin lapselle monia hyötyjä, joten niistä kannattaa pitää kiinni parhaansa mukaan.

Aikataulut ja rutiinit muun muassa opettavat lasta olemaan siisti ja pitämään yllä järjestystä, tukevat autonomian kehitystä, tuovat turvallisuuden ja vakauden tunnetta, luovat rauhallisen ympäristön ja vähentävät lapsen epävarmuutta ja ahdistusta, kun aktiviteetit ovat ennustettavissa.

3. Opeta vastuuta kotitöiden muodossa

Voit antaa lapselle hänen ikäänsä sopivia kotitöitä. Jo pieni lapsi pystyy keräämään lelunsa laatikkoon, ja iän karttuessa lapsi voidaan ottaa avuksi esimerkiksi vuoteiden sijaamisessa, pyykkien kuivumaan ripustamisessa ja pöydän kattamisessa. Pikkuhiljaa lapsi oppii suoriutumaan yksinkertaisista tehtävistä itsenäisesti.

4. Lajittele lapsen lelut

Voit järjestää lapsen lelut ja muut esineet esimerkiksi laatikoihin, koreihin tai hyllyihin esineen tyypin mukaan. Näin lapsi osaa etsiä esinettä oikeasta paikasta ja myös palauttaa sen myöhemmin paikalleen. Isompi lapsi voi itsekin olla apuna huoneen ja esineiden järjestelemisessä.

8 vinkkiä, kuinka opettaa lapsi järjestelmälliseksi

5. Järjestä lapsen tila

Usein käytettyjen tavaroiden on hyvä olla helposti lapsen saatavilla. Näin hänen ei tarvitse kysyä joka kerta neuvoa tai apua halutessaan käyttää tiettyä lelua tai muuta esinettä.

6. Älä anna lelujen kasaantua

Lapsen lelut kannattaa käydä läpi aika ajoin. Lelut, joilla lapsi ei leiki enää lainkaan, voidaan siirtää varastoon tai lahjoittaa eteenpäin, ja vähemmän käytetyt lelut voidaan siirtää esimerkiksi ylähyllyille. Näin lelujen määrä pysyy hallinnassa, ja lapsella on aina pääsy leluihin, joilla hän leikkii aktiivisesti. Lapsi voi olla myös itse mukana lajittelemassa leluja.

7. Järjestä lapsen vaatteet

Jos lapsi ei ylety vaatekaappinsa hyllyille tai lipaston laatikoihin, ei hän myöskään voi asettaa vaatteitaan oikeille paikoille, jolloin ne jäävät lojumaan ympäri huonetta. Tämän vuoksi on hyvä varmistaa, että vaatteita säilytetään lapselle sopivalla korkeudella ja että ne ovat helposti saatavilla.

8. Opeta lasta siivoamaan lelunsa ennen uuden leikin aloittamista

Lapsen on opittava, että leikin jäljet täytyy siivota leikin loputtua, eikä uutta leikkiä aloiteta ennen kuin edelliset lelut on siirretty takaisin omille paikoilleen. Aluksi vanhemmat joutuvat auttamaan lasta siivoamisessa, mutta iän karttuessa lapsen täytyy oppia pitämään itse huolta omista leluistaan.