4 harjoitusta lapsen itsetietoisuuden edistämiseksi

4 harjoitusta lapsen itsetietoisuuden edistämiseksi

Viimeisin päivitys: 16 maaliskuu, 2021

Vanhempina haluamme, että lapsistamme kasvaa emotionaalisesti tasapainoisia aikuisia. Tämän saavuttamiseksi meidän täytyy tarjota heille työkaluja, joiden avulla he pystyvät kohtaamaan vaikeat tilanteet ja tunnistamaan omat kykynsä, ominaisuutensa, heikkoutensa ja vahvuutensa. Tehtävää helpottamaan jaamme tänään neljä harjoitusta lapsen itsetietoisuuden edistämiseksi.

Itsetietoisuus tarkoittaa kykyä tunnistaa itsensä ympäristöstä ja muista yksilöistä irrallisena yksilönä ja huomata omat tunteensa, ajatuksensa ja ominaisuutensa. Siihen liittyy myös ymmärrys itsensä ja muiden välisestä vuorovaikutuksesta. Koska itsetietoisuus on tietoisuutta omista tunteista, mielialoista, rajoituksista, vahvuuksista ja taidoista, kyse on tärkeästä ominaisuudesta, jota jokaisen olisi hyvä kehittää. Lapsen itsetietoisuuden edistäminen olisi hyvä aloittaa jo tämän ollessa noin kahden vuoden ikäinen. Itsetietoisuuden kehittäminen auttaa lasta olemaan yhteydessä itseensä ja ymmärtämään omien tekojensa seuraukset. Kun ihminen on tietoinen itsestään, hän pystyy ymmärtämään niitä tekijöitä, jotka laukaisevat hänessä tiettyä käytöstä.

4 harjoitusta lapsen itsetietoisuuden edistämiseksi

4 harjoitusta lapsen itsetietoisuuden edistämiseksi

1. Sydämen käsikirja

Koska tunteemme ovat lähtöisin sydämestä, sitä pitää oppia kuuntelemaan. Auta lastasi erottamaan erilaisia tunteita toisistaan sekä löytämään uusia tunteita.

  • Mitä harjoitus pitää sisällään? Voit piirtää tai liimata kuvia paperille erilaisista tilanteista, joihin lapsi voi samastua. Näitä voivat olla esimerkiksi leikkipuisto, perhe, uimaranta tai vuoret. Piirrä jokaiseen paperiin tyhjät kasvot, joihin lapsi voi itse piirtää tunteen, jota hän tuntee kussakin tilanteessa.
  • Harjoituksen kehittäminen. Anna lapsen visualisoida jokainen tilanne. Voit kertoa lapselle, mitä kussakin tilanteessa voi tapahtua, jotta lapsi voi itse kehittää tilanteesta mielikuvan. Pyydä sitten lasta piirtämään kasvot, jotka ilmaisevat tunnetta, jonka lapsi kokee.
  • Mitä harjoituksella saavutetaan? Tämän harjoituksen tavoitteena on se, että lapsi tunnistaa erilaisia tunteita, jotka aiheutuvat erilaisista tilanteista. Se edistää lapsen itsetietoisuutta sekä mahdollistaa lapsen tunneilmaisun. Lisäksi se edistää lapsen ja vanhempien välistä vuorovaikutusta.

2. Tarinankerronta

Tarinankerronta kuuluu isona osana moneen kulttuuriin. Jo pienestä pitäen lapsella on monia tarinoita kerrottavanaan.

  • Mitä harjoitus pitää sisällään? Valitse tarina, joka sopii hyvin lapsesi persoonaan ja kerro sitä soveltaen. Kerro tapahtumista herättäen tarinan henkilöt ja kokemukset eloon ja pidä taukoja, kasvata jännitystä, huudahtele ja vaihtele äänensävyä. Tarkoituksena on, että lapsi uppoutuu tarinaan täysin.
  • Harjoituksen kehittäminen. Etsi rauhallinen tila, jossa voit kertoa tarinan lapselle korostaen tiettyjä tarinan kohtia, jotta lapsi voi sisäistää ja prosessoida kaiken kuulemansa. Kun tarina on päättynyt, kysy lapselta mistä hän piti tarinassa, mikä siinä teki hänet iloiseksi, mikä surulliseksi ja mitä hän haluaisi muuttaa tarinassa.
  • Mitä harjoituksella saavutetaan? Tämän harjoituksen tavoitteena on vapauttaa lapsen sisäiset tunteet. Autat lisäksi kehittämään lapsen empatiakykyä. Harjoitus kannustaa lasta pohtimaan erilaisia skenaarioita, joten yritä saada lapsi miettimään, mitä hän tekisi tarinassa toisin.
4 harjoitusta lapsen itsetietoisuuden edistämiseksi

3. Kirjeeni

Yksilöinä olemme joskus huolestuneita siitä, miten näyttäydymme muille ihmisille. Murehdimme siis siitä, miten muut ihmiset meidät näkevät. Edistääksesi lapsen itsetietoisuutta, kokeilkaa seuraavaa harjoitusta.

  • Mitä harjoitus pitää sisällään? Tähän harjoitukseen voi ottaa mukaan myös muita perheenjäseniä. Jokaisella osallistujalla tulisi olla kynä ja paperia, ja heidän tulisi kirjoittaa paperille ylös positiivisia ajatuksia muista osallistujista.
  • Harjoituksen kehittäminen. Jokainen osallistuja voi teipata selkäänsä tyhjän paperin, johon muut osallistujat kirjoittavat kyseisestä henkilöstä tämän omaavia positiivisia piirteitä. Harjoituksen jälkeen jokainen saa lukea, mitä muut ovat kirjoittanee omaan paperiin.
  • Mitä tällä harjoituksella saavutetaan? Tämä harjoitus edistää lapsen ja muiden perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on pohtia, miten  lapsi tuntee suhteessa muihin sekä ilmaista omia tunteitaan kirjoittamalla ne ylös paperille. Lapsi saa myös ajatusta siitä, miten muut ihmiset hänet näkevät.

4. Itsensä ilmaiseminen ilmeiden avulla

Yksi tapa ilmaista itseään on eleiden ja kasvojen ilmeiden kautta. Koska tavoitteenasi on edistää lapsesi itsetietoisuutta, kannattaa työstää asiaa myös tästä näkökulmasta.

  • Mitä harjoitus pitää sisällään? Sellaisissa tilanteissa, joissa lapsi ei pysty puhumaan, hän voi ilmaista tunteitaan eri tavalla. Tämä on hyvin tärkeä elementti itsetietoisuudessa.
  • Harjoituksen kehittäminen. Kirjoita kortteihin sanoja ja lausahduksia, ja jaa lapset kahteen ryhmään. Kummassakin ryhmässä yksi henkilö valitaan esittämään pantomiiminä kortissa oleva sana tai sanonta. Voit auttaa lapsia antamalla esimerkkejä siitä, millaisia eleitä ja ilmeitä lapset voivat käyttää. Lisäksi tämä harjoitus auttaa lasta tunnistamaan omia taitojaan ja rajoituksiaan.
  • Mitä harjoituksella saavutetaan? Tämä harjoitus auttaa lasta ilmaisemaan itseään, ja se edistää lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta. Lisäksi se kannustaa lasta luomaan yhteyksiä muihin lapsiin.
Se saattaa kiinnostaa sinua ...
4 harjoitusta parantamaan lapsen kirjallista ilmaisua
Äitiyden IhmeRead it in Äitiyden Ihme
4 harjoitusta parantamaan lapsen kirjallista ilmaisua

Tässä artikkelissa esittelemme neljä harjoitusta, joiden avulla voit auttaa parantamaan lapsen kirjallista ilmaisua kotona.



  • Melendo, M. (1993). En tu centro: el enneagrama un método de autoconocimiento, autoaceptación y mejora de las relaciones interpersonales (Vol. 33). Editorial Sal Terrae.
  • Haeussler, I., & Milicic, N. (1995). Confiar en uno mismo: Programa de desarrollo de la autoestima. Editorial Catalonia.
  • Iannizzotto, M. E. (2007). La autoestima. Un abordaje comprehensivo. Su relación con factores asociados: optimismo vs. pesimismo; déficit emocional, autocontrol y autoaceptación. In XIV Jornadas de Investigación y Tercer Encuentro de Investigadores en Psicología del Mercosur. Facultad de Psicología-Universidad de Buenos Aires. https://www.aacademica.org/000-073/297
  • Pineda Panadero, N. A., & Urrego Amezquita, N. (2017). Autoconocimiento emocional, una necesidad en la infancia contemporánea. https://repository.libertadores.edu.co/handle/11371/1145