7 tapaa ehkäistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa
Väkivalta jaetaan yleensä henkiseen, fyysiseen ja seksuaaliseen väkivaltaan, mutta todellisuudessa nämä käsitteet voivat olla päällekkäisiä, minkä lisäksi olemassa on muitakin väkivallan muotoja. Väkivalta on myös sukupuolistunut ilmiö, mikä tarkoittaa, että se ei ole kaikille sukupuolille samanlaista, vaan eroja tavataan niin väkivallan kokemisessa, käytössä, piirteissä kuin seurauksissakin. Olipa väkivalta minkä muotoista tahansa tai olipa sen kohtena kuka tahansa, se on aina väärin ja siihen on puututtava. Tänään jaamme seitsemän yksinkertaista tapaa ehkäistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Vaikka niillä ei ratkaistakaan tätä laajamittaista ongelmaa, ne ovat pieni askel oikeaan suuntaan.
Miten naisiin kohdistuva väkivalta ilmenee?
On olemassa monia erilaisia väkivallan muotoja, ja väkivaltaa sisältävissä ihmissuhteissa ilmenee usein useampia näistä muodoista. Esimerkkejä naisten kokemista väkivallan muodoista ovat:
- Fyysinen väkivalta: Ajatellessamme väkivaltaa, tulee ensimmäisenä mieleen juuri fyysinen väkivalta. Se on myös kaikista ilmeisintä, sillä se jättää ulkoisia merkkejä kehoon. Fyysinen väkivalta viittaa kaikenlaiseen uhrin kokemaan loukkaantumiseen ja fyysiseen kärsimykseen. Fyysisen väkivallan käyttö voidaan huomata uhrin mustelmista, palovammoista, viilloista tai muista haavoista.
- Henkinen väkivalta: Naisiin kohdistuva väkivalta henkisessä muodossa ilmenee usein naisen nöyryyttämisenä ja manipuloimisena, mikä tulee usein naisen kumppanin taholta. Tämän tyyppinen väkivallan muoto on vaikeasti havaittavissa, koska se ei jätä fyysisiä todisteita jälkeensä. Tästä syystä monet henkisestä väkivallasta kärsivät naiset pysyvätkin vaiti, sillä heidän voi olla vaikeaa myöntää, että he kärsivät henkisestä hyväksikäytöstä. He saattavat myös pelätä, että kukaan ei usko heitä tai ota hyväksikäyttöä vakavasti. Koska henkinen väkivalta ei jätä fyysisiä jälkiä, sillä on vahingollisia vaikutuksia naisen itsetuntoon sekä mielen hyvinvointiin.
- Seksuaaliväkivalta: Seksuaalinen väkivalta viittaa aggressiivisiin seksuaalisiin tekoihin sekä sellaisiin seksuaalisiin tekoihin, jotka tehdään ilman naisen suostumusta. Seksuaalinen hyväksikäyttö tarkoittaa myös tapahtumia, jotka johtavat seksuaaliseen toimintaan. Yksi seksuaalisen hyväksikäytön muoto on kieltää naisen omaa seksuaalisuutta koskevien päätösten tekeminen. Naisella on oikeus tehdä itse omaa seksuaalisuutta koskevat päätökset: kenen kanssa, milloin ja miten.
- Taloudellinen väkivalta: Taloudellinen väkivalta voi tarkoittaa esimerkiksi itsenäisen rahankäytön estämistä, taloudelliseen päätöksentekoon osallistumisen estämistä tai taloudellisella väkivallalla uhkailua tai kiristämistä.
- Obstetrinen väkivalta: Mitä tulee raskauteen ja synnytykseen, naisella on oikeus moneen erilaiseen päätökseen. Valitettavan usein hoitohenkilökunta tekee lääkinnällistä hoitoa koskevia päätöksiä kysymättä potilaan omaa mielipidettä. Hoitohenkilökunta saattaa jopa toimia täysin päinvastaisesti, mitä tuleva äiti on itse halunnut. Tämän tyyppinen väkivallan muoto pitää lisäksi sisällään naisen epäinhimillistä kohtelua.
- Kiusaaminen: Kiusaaminen on yksi väkivallan muoto, ja sitä tavataan niin työpaikoilla kuin töiden ulkopuolellakin. Hyvin usein tämä väkivallan muoto jää loputtomien tekosyiden ja oikeutusten varjoon.
Muita väkivallan muotoja ovat muun muassa kaltoinkohtelu tai laiminlyönti, kulttuurinen tai uskontoon liittyvä väkivalta ja vainoaminen.
7 tapaa ehkäistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa
- Tunnista väkivallan teot. Jos epäilet jonkun läheisen ihmisen olevan väkivaltainen, analysoi varovasti sitä, miten tämä henkilö kohtelee sinua. Jos et ole varma henkilön väkivaltaisuudesta, keskustele asiasta luotetun ystävän tai perheenjäsenen kanssa.
- Älä normalisoi väkivaltaa. Kun joku vertailee ihmistä tuhoisalla tavalla, painostaa ja kontrolloi toisen tekemisiä, kyse on väkivallasta. Jos koet tai todistat edellä mainitun kaltaista käyttäytymistä, on aika toimia. Oikeuttamalla ja vähättelemällä näitä väkivallan tekoja ne vain jatkuvat ja mahdollisesti pahentuvat.
- Hae apua. Väkivallan kohteen voi olla vaikea hakea apua, usein johtuen pelosta ja väkivallan uhasta. Avun hakeminen on kuitenkin usein ensimmäinen ja ainoa askel ulos väkivaltaisesta tilanteesta. Ammattiapu on myös usein korvaamatonta sen jälkeen, kun väkivaltaisesta suhteesta tai tilanteesta on päässyt irti.
- Ole vahva. Tämä on usein helpommin sanottu kuin tehty, mutta ei kuitenkaan mahdoton tehtävä. On tärkeää löytää itsestään vahvuutta tehdä päätös vapautua väkivallan kahleista.
- Etsi tietoa. Väkivalta on usein sitä helpompi pysäyttää mitä enemmän sitä ymmärtää. Sen lisäksi, että osaamme itse suojautua siltä, pystymme auttamaan myös ystäviämme ja perheenjäseniä suojautumaan väkivallalta.
- Raportoi kaikesta väkivallasta. Tämä on yksi tärkeimmistä tavoista estää naisiin kohdistunutta väkivaltaa. Jos huomaat ympärilläsi minkäänlaista väkivaltaa naisia kohtaan, älä pysy vaiti.
- Opeta lapsia. Omaa lasta on tärkeää opettaa kohtelemaan kaikkia ihmisiä oikein. Lapsen täytyy oppia kunnioittamaan muita ja myös vaatimaan samaa kunnioitusta itselleen. Samoin hänen on opittava ymmärtämään, että väkivalta ei ole koskaan ratkaisu mihinkään tilanteeseen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Alberdi, I., & Matas, N. (2002). La violencia doméstica. Informe sobre los malos tratos a mujeres en España. Barcelona: Fundación La Caixa. https://www.uv.es/igualtat/recursos/actuacio/InformeViolenciaAlberdiMatas.pdf
- Almonacid, F., Daroch, C., Mena, P., Palma, C. G., Razeto, M., & Zamora, E. (1996). Investigación social sobre violencia conyugal. Última década, 4(4), 123-140. https://boletinjidh.uchile.cl/index.php/UD/article/download/56170/59388
- Díaz-Aguado, M. J. (2003). Adolescencia, sexismo y violencia de género. Papeles del psicólogo, 84, 35-44. https://www.redalyc.org/pdf/778/77808404.pdf
- Gómez, Á. H. (2007). La prevención de la violencia de género en adolescentes. Una experiencia en el ámbito educativo. Apuntes de psicología, 25(3), 325-340. http://apuntesdepsicologia.es/index.php/revista/article/view/128
- García, L. A. (2013). Sexismo en adolescentes y su implicación en la violencia de género. Boletín criminológico, (144), 1. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=4371686
- Jalón, M. J. D. A. (2006). Sexismo, violencia de género y acoso escolar. Propuestas para una prevención integral de la violencia. Revista de Estudios de Juventud, (73), 38-57. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=2110688