Missä iässä tytöt lakkaavat kasvamasta? - Äitiyden Ihme
 

Missä iässä tytöt lakkaavat kasvamasta?

Missä iässä tytöt lakkaavat kasvamasta?

Viimeisin päivitys: 02 tammikuuta, 2020

Esimurrosikä ja murrosikä tuovat mukanaan monenlaisia fyysisiä ja henkisiä muutoksia. Tyttö siirtyy vähitellen uuteen ja tuntemattomaan maailmaan, eli kasvaa aikuiseksi ja naiseksi. Ulospäin huomattavinta on tietenkin fyysinen kasvu. Tyttären kasvua ja kehitystä seuratessaan monet vanhemmat miettivät, missä missä iässä tytöt lakkaavat kasvamasta.

Esimurrosiässä ja murrosiässä tapahtuvassa fyysisessä kehityksessä on tiettyjä eroja sukupuolten välillä. Tietyt ominaispiirteet vaikuttavat tyttöjen ja poikien kehojen kehittymiseen ja kehitysaikatauluun. Murrosikä alkaa tavallisesti tytöillä aikaisemmin kuin pojilla.

Ennen tarkempaa perehtymistä murrosiän kehitysvaiheiden yksityiskohtiin, on hyvä selventää, että kyse ei ole ainoastaan pituuskehityksestä. Kasvu viittaa myös painon, seksuaalisen kypsyyden ja sisäisten biologisten prosessien kehitykseen.

Murrosiän erot tytöillä ja pojilla

Murrosikä eli puberteetti on vaihe, jossa ihminen saavuttaa sukukypsyyden ja hänen elimistönsä kehittyy biologisesti aikuiseksi. Fyysinen murrosikä alkaa yleensä 9-14 vuoden iässä niin, että siihen liittyvät fyysiset muutokset alkavat tytöillä noin vuotta aikaisemmin kuin pojilla.

Tytöillä murrosikä alkaa sukurauhasten, eli munasarjojen, kasvulla noin 10 vuoden iässä, mitä seuraavat ulkoiset muutokset, kuten rintakudoksen kehittyminen. Nännien alle kehittyvä kolikon kokoinen rasvakudos on usein merkki rintojen kehityksen ja samalla murrosiän alkamisesta.

Poikien sukurauhaset, eli kivekset, alkavat kasvaa noin 12 vuoden iässä. Muita tyypillisiä murrosikään liittyviä ilmiöitä ovat lihasten kasvaminen ja karvoituksen lisääntyminen. Pojilla fyysinen kehitys on nopeinta yleensä vasta 14-vuotiaana.

Murrosiän fyysiset muutokset kestävät kummallakin sukupuolella 3-5 vuotta.

Tytön murrosiän alkaminen

Murrosikä tuo mukanaan hormonisäätelyn muutoksia, ja tytön elimistö alkaa tuottaa suuria määriä gonadotropiini-, estrogeeni- ja progesteronihormoneja. Tämän lisäksi keho alkaa erittää pienissä määrin testosteronia – hormonia, joka on vallitsevaa miehen elimistössä.

Vanhempia saattaa pohdituttaa kysymys, milloin tytär lakkaa kasvamasta ja kehittymästä

Nämä hormonaaliset muutokset saavat aikaan esimerkiksi seuraavia fyysisiä muutoksia:

  • Lisääntynyt hikoilu ja rasvaisempi iho.
  • Karvankasvu tietyissä kehonosissa, mukaan lukien intiimialue.
  • Pituuskasvu ja painon lisääntyminen. Tytöt kasvavat pituutta keskimäärin 20-30 senttiä ja kerryttävät painoa noin 7-10 kiloa.
  • Rintojen, lantion ja reisien kasvu, mikä johtuu kehon rasvakudoksen määrän prosentuaalisesta kasvusta.
  • Kuukautisten alkaminen ja sukupuolielinten kehittyminen. Ensimmäiset kuukautiset eivät kuitenkaan suoraan tarkoita puberteetin alkamista, sillä ensimmäiset kuukautiset voivat alkaa jopa vasta kaksi vuotta murrosiän jälkeen.

Fyysiset muutokset eivät ole ainoita nuoren murrosiässä kokemia muutoksia. Myös tunne-elämässä, maailmankatsomuksessa ja toisiin ihmisiin suhtautumisessa tapahtuu muutoksia.

Kaikki nämä muutokset yhdessä tuottavat tietynlaista epätasapainoa. Siksi onkin tärkeää, että nuori saa perheeltään kaiken mahdollisen tuen. Aikuiset perheenjäsenet voivat rauhoittaa epävarmuutta kokevaa ja suuria muutoksia läpikäyvää nuorta.

Missä iässä tytöt lakkaavat kasvamasta?

Tyttöjen fyysinen kehitys alkaa ja myös päättyy aikaisemmin kuin poikien. Tyttöjen murrosikä päättyy keskimäärin viimeistään 19 ikävuoden tienoilla, jolloin kasvu lakkaa. Murrosiän päättymisajankohta on kuitenkin yksilöllinen.

Missä iässä tytöt lakkaavat kasvamasta?

Perintötekijät eivät ole ainoa kasvuun ja kehitykseen vaikuttava tekijä. Muita tärkeimpitä tekijöitä ovat seuraavat:

  • Ravinto: Terveellinen ja tasapainoinen ravinto on avainasemassa lapsen ja nuoren terveessä kehityksessä. Tämä pitää paikkansa kaikissa elämänvaiheissa, teini-ikä mukaan lukien.
  • Lepo: Saadessaan tarpeeksi lepoa päivittäin, keho pystyy erittämään optimaalisen määrän kasvuhormonia, joka on vastuussa kasvusta.
  • Liikunta: Monien muiden hyötyjen lisäksi, fyysinen aktiivisuus on hyväksi lihasten ja luuston kehitykselle. Se myös stimuloi ruokahalua ja unen saantia ja edistää sitä kautta hyvää lepoa. Samalla se parantaa aineenvaihduntaa.
  • Terveys: Sydänsairauksilla, syömishäiriöillä, kasvuhäiriöillä ja hormonaalisella epätasapainolla voi olla negatiivinen vaikutus kehitykseen.

On yleistä, että murrosiän loppupuolella sekä pojat että tytöt kerryttävät lisää pituutta ja painoa. Tämä on luonnollinen ja terve muutos, johon vaikuttavat elimistön hormonaaliset muutokset.


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.