Miten lapsen yölliset kauhukohtaukset eroavat painajaisista?

29 helmikuu, 2020
 

Nukkuuko lapsesi huonosti öisin, etkä tiedä, miten toimia tilanteessa? Herääkö hän huutaen tai henkeään haukkoen tai käveleekö hän unissaan? Yleensä vanhempien ensimmäinen ajatus tällaisessa tilanteessa on, että lapsi näkee painajaisia, mutta oireiden takana voivat olla myös yölliset kauhukohtaukset eli unikauhuhäiriö.

Sekä aikuisen että lapsen uni jakautuu kevyempiin ja syvempiin vaiheisiin, ja kaiken ikäiset ihmiset voivat sekä nähdä painajaisia että kärsiä yöllisistä kauhukohtauksista. Näistä jälkimmäisiä ilmenee lähinnä 4-12-vuotiailla lapsilla, mutta niitä tavataan myös aikuisilla. Tilastojen mukaan lähes 15 % lapsista kokee yöllisen kauhukohtauksen vähintään kerran.

Yölliset kauhukohtaukset ovat selittämättömiä häiriöitä, joita esiintyy unen syvimmässä vaiheessa. Kyseessä on parasomninen unihäiriö, jossa lapsi herää äkillisesti unesta kauhun vallassa. Usein hän huutaa, vaikeroi tai haukkoo henkeään. Lapsi saattaa avata silmänsä ja vaikuttaa olevan hereillä, mutta todellisuudessa häntä on mahdotonta saada täysin hereille. Yleensä lapsi palaa kohtauksen jälkeen nukkumaan heräämättä kunnolla välillä.

Miten yölliset kauhukohtaukset eroavat painajaisista?
 

Miten yölliset kauhukohtaukset eroavat painajaisista?

Joissain tapauksissa painajaiset ja yölliset kauhukohtaukset sekoitetaan keskenään, mutta tosiasiassa kyseessä on kaksi hyvin erilaista unihäiriöitä. Painajaiset ovat ahdistavana ja jollain tavalla pahana koettuja unia, joita nähdään REM-unen aikana. Herätessään kesken painajaisen, lapsi todennäköisesti muistaa, mitä unessa tapahtui ja mikä sai hänet pelkäämään.

Yöllisiä kauhukohtauksia sen sijaan ilmenee yleensä NREM-unen eli niin sanotun perusunen aikana. Kohtaus alkaa yleensä iltayöstä 15-60 minuuttia nukahtamisen jälkeen. Mitä kauemmin lapsi on ollut NREM-unessa, sitä enemmän hän on kauhuissaan kohtauksen aikana. Kohtaus kestää yleensä muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin.

Mistä lasten yölliset kauhukohtaukset johtuvat?

Ilmiön tarkkaa syytä ei tunneta, mutta esimerkiksi seuraavat tekijät voivat altistaa lapsen yöllisille kauhukohtauksille:

  • Sairaana olo ja kuume
  • Stressiä aiheuttavat tekijät päivän aikana
  • Väsymys ja univaje
  • Ahdistuneisuus
  • Outo ympäristö ja häly
  • Anestesia kirurgisen toimenpiteen aikana
  • Migreeni, aivovammat ja apnea
  • Aivoisin tai keskushermostoon vaikuttava lääkitys

Yöllisen kauhukohtauksen oireet

Yöllisiä kauhukohtauksia ilmenee lähinnä päiväkoti- ja ala-asteikäisillä lapsilla, ja joillakin lapsilla kohtaukset ovat lähes jokaöisiä. Kohtaukseen liittyy usein seuraavanlaisia oireita:

  • Lapsi voi nousta ylös kiihtyneenä
  • Heiluminen, metelöiminen ja ympäri huonessa liikkuminen
 
  • Hallitsematon itkeminen tai huutaminen
  • Huitominen ja potkiminen
  • Tärinä ja hikoilu
  • Nopea hengitys tai hengityksen haukkominen
Miten yölliset kauhukohtaukset eroavat painajaisista?

Kohtauksen aikana lapsen silmät ovat usein auki, mutta häntä on vaikea tai mahdoton herättää tai rauhoitella. Lapsen koskettaminen voi itse asiassa pahentaa kohtausta. Kohtauksen jälkeen lapsi menee tavallisesti takaisin nukkumaan, eikä hän muista aamulla kohtauksesta mitään. Jos lapsi herää välittömästi kohtauksensa jälkeen, hän saattaa olla hämmentynyt tai sekava.

Vaikka yölliset kauhukohtaukset kestävät yleensä vain sekunteja tai pahimmillaan minuutteja, tiedetään myös tapauksia, joissa kohtaus on jatkunut jopa kolme varttia. Kauhukohtaukset eivät ole lapselle vaarallisia, eivätkä ne näin edellytä varsinaista hoitoa. Kohtaukset häviävät yleensä iän myötä, mutta toistuvina ne voivat häiritä unta ja aiheuttaa lapselle väsymystä. Jos kohtauksiin liittyy unissakävelyä tai riehumista, lapsi voi pahimmillaan loukkaantua kohtauksen aikana.

 
  • Consejo de Salubridad General, & Gobierno Federal. (2010). Diagnóstico y Tratamiento de los Trastornos del Sueño. Secretaría de Salud de México.
  • Covertini, G., Krupitzky, S., Tripodi, M. R., & Carusso, L. (2003). Trastornos del sueño en niños sanos. Arch.Argent.Pediatr. https://www.sap.org.ar/docs/archivos/2003/arch03_2/99.pdf
  • Crisp, A. H., Matthews, B. M., Oakey, M., & Crutchfield, M. (2009). Sleepwalking, night terrors, and consciousness. BMJ. https://doi.org/10.1136/bmj.300.6721.360
  • Pedreira JL, Martín-Alvarez L. (2001). Trastornos del sueño en la infancia. Rev Psiquiatr Psicol Niño Adol 2001; 3(1):1-15
  • Taylor, A. (1993). Night terrors. Journal of Contemporary Psychotherapy. https://doi.org/10.1007/BF00952172